Lounais-Häme Tammela

Villisikanyrkki on aina valmiina jahtiin – Pohjois-Tammelan metsästysseurat pyrkivät verottamaan rajusti kasvanutta kantaa

Villisikojen tarkkaa määrää on mahdoton arvioida, mutta riistakameroissa villisikoja näkyy yhä useammin.
Kalle Uusitalo (vas.), Anne Ylitalo, Janne Lindström, Jukka Hakala, villisikanyrkin vetäjä Tapani Numminen ja Matti Seppälä ovat valmiina jahtiin. Kannan nopea lisääntyminen on yllättänyt metsästäjät. Aiemmin villisikoja havaittiin harvakseltaan, mutta nykyään riistakamerahavainnot alkavat olla jo arkipäivää. Kuva: Tapio Tuomela / FL
Kalle Uusitalo (vas.), Anne Ylitalo, Janne Lindström, Jukka Hakala, villisikanyrkin vetäjä Tapani Numminen ja Matti Seppälä ovat valmiina jahtiin. Kannan nopea lisääntyminen on yllättänyt metsästäjät. Aiemmin villisikoja havaittiin harvakseltaan, mutta nykyään riistakamerahavainnot alkavat olla jo arkipäivää. Kuva: Tapio Tuomela / FL

Pohjois-Tammelan yhteislupa-alueen metsästysseurat ovat aktivoituneet rajusti kasvaneen villisikakannan karsimiseksi. Noin kuukausi takaperin pellon laidalla Teurolla perustettiin yhdeksän seuran yhteinen villisikanyrkki.

– Viime talvena villisikoja alkoi ilmestyä enemmälti ja järjestimme myös ensimmäisiä oikeita jahteja. Seppälän Matti sen ääneen sanoi, että meidän tarvitsee perustaa porukka, joka olisi jatkossa lähtövalmiudessa suurin piirtein 24/7, villisikanyrkin vetäjä Tapani Numminen kertoo.

Villisika ei ole helppo saalis

Joka seurassa on yhteyshenkilö ja kutsu jahtiin käy WhatsApp-ryhmässä. Yhteyshenkilön tehtävänä on haalia mukaan lisävoimia omasta seurastaan. Käytännössä joukko koostuu hirvi- ja peuraryhmien väestä. Haasteena on, että valtaosa on työelämässä mukana.

– Tosissamme olemme liikkeellä ja lähdemme perään aina, jos mahdollista. Villisika ei ole helppo pyydettävä, vaan se on ovela ja fiksu kaveri metsästettäväksi. Se on todella tarkka ja ymmärtää, milloin on viisaampaa väistää. Pienikin risahdus passipaikalta ajaa sen tiehensä. Ryhmällä ei tilannetta pelasteta, mutta otamme ongelman vakavasti. Etelä-Tammelaankin samanlainen ryhmä kannattaisi perustaa, Tapani Numminen tuumii.

Kymppitien yli kirmaa possuja

Totaaliseksi possualueeksi hän nimeää Myllykylän ja Perähuhdan välisen alueen kymppitien molemmin puolin. Lauma on mellastanut myös Teurolla.

Helppo saalis! Kalle Uusitalon norjanharmaahirvikoira Iita ihmettelee Anne Ylitalon pitelemää trofeeta. Kuvan villisian Anne ampui viime kesänä. Pohjois-Tammelan metsästysseurat päättivät aktivoitua, jotta kanta saataisiin kuriin. Kesäaikana koiria ei saa käyttää villisikajahdissa. Kuva: Tapio Tuomela / FL
Helppo saalis! Kalle Uusitalon norjanharmaahirvikoira Iita ihmettelee Anne Ylitalon pitelemää trofeeta. Kuvan villisian Anne ampui viime kesänä. Pohjois-Tammelan metsästysseurat päättivät aktivoitua, jotta kanta saataisiin kuriin. Kesäaikana koiria ei saa käyttää villisikajahdissa. Kuva: Tapio Tuomela / FL

Viime syksyn jälkeen Pohjois-Tammelassa on kaadettu 12 possua, joista kaksi on ammuttu kesällä. Peuranruokintapaikkojen riistakamerakuvissa villisikoja näkyy aiempaa enemmän.

– Tuo 12 ei vastaa kuin yhden emakon porsaiden määrää. Ei meillä ole mitään käsitystä todellisesta määrästä. Porsaita jäi ainakin vajaa 10 pystyyn ja tänä vuonna parille emakolle lienee tullut ainakin 17–18 lisää. Mutta ovatko ne ainoat emakot, joilla porsaita on. Kun määrät ovat pieniä, jo yksikin porsiva emakko nostaa populaatiota mahdotonta vauhtia, Numminen aprikoi.

Villisika aiheuttaa täystuhoa

Villisikoihin ei kantojen käännyttyä kasvuun osattu alkuun suhtautua riittävän vakavasti. Numminen tuumii ”kivan riistaeläimen” osoittaneen nopeasti todellisen luonteensa.

– Peuroja ja hirviä riittää meillä riesaksi ihan tarpeeksi. Villisian aiheuttama tuho on totaalinen. Se kääntää nopeasti peruna- tai viljamaan ympäri.

Sianlihantuottajat maksavat villisioista tapporahaa, kunhan ruhot toimitetaan Ruokaviraston tutkittavaksi. Pelkona on Venäjällä ja Virossa tavatun afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen. Se olisi tuhoisaa elinkeinolle.

Villisika on Suomen luonnossa lainsuojaton. Vain porsaiden kanssa liikkuvan emakon ampuminen on kielletty. Kesällä jahdissa ei saa käyttää koiria.

– Sopivia koiria on harvakseltaan. Villisika on ruma kaveri ja säikäyttää koiran helposti pois. FL

Anne Ylitalon kesällä 2020 ampuman villisian torahampaat. Kuva: Tapio Tuomela / FL
Anne Ylitalon kesällä 2020 ampuman villisian torahampaat. Kuva: Tapio Tuomela / FL

Kanta on Suomessa jo noin 3400

Villisikanaaras painaa noin 100 kiloa, mutta suurimmat karjut voivat kasvaa yli 200-kiloisiksi. Säkäkorkeus on 70–110 cm ja pituutta voi olla 100–170 cm. Tyypillinen elinikä on 15–20 vuotta.

Runsain villisikakanta on Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla. Yksilöitä vaeltaa Venäjän puolelta ja leutojen talvien myötä luontaiset lisääntymismahdollisuudet ovat kohentuneet.

Luken arvion mukaan villisikoja oli tammikuussa 2011 reilut 3400. Edellisvuoteen verrattuna kannan arvioidaan lisääntyneen lähes 500:llä.

Kaikkiruokaisen villisian ruoaksi kelpaavat muun muassa marjat, juuret, sienet, perunat ja juurekset, mutta myös haaskat.

Villisiat aiheuttavat viljelyksillä totaalista tuhoa, sillä ne tonkivat maata todella tehokkaasti kärsillään ja sorkillaan.

Suomessa villisikaa on saanut metsästää vapaasti 1.3.2016 alkaen. Emakko, jolla on alle vuoden ikäinen poikanen, on rauhoitettu ympäri vuoden.

Uusimmat

Fingerpori

comic