Lounais-Häme

Vintiltä löytyi muistoja sisällissodasta – Forssalaisen Leena Jaakkolan enon tarina alkoi avautua 100 vuotta tämän katoamisen jälkeen

Kaksi käsivarsinauhaa, lukuisia kirjeitä rintamalta, kuvia, Forssan vpk:n mitali yli 100 vuoden takaa ja punakaartin painama 100 markan seteli.

Kun forssalainen Leena Jaakkola avasi viime pääsiäisenä isoisänsä entisen kotitalon vintiltä löytyneen repaleisen paketin, hän vasta oppi tuntemaan enonsa.

-Paketissa olleista kirjeistä ilmenee, että enoni Lauri Laaksonen oli säntillinen ja fiksu herrasmies. Hän taisteli valkoisten puolella Tampereella ja katosi verisessä Kalevankankaan taistelussa. Hänet julistettiin sittemmin kuolleeksi, Jaakkola selostaa ja selailee kirjeitä, joita hänen enonsa oli lähettänyt omalle isälleen rintamalta vuonna 1918.

Lauri Laaksosta yritettiin etsiä pitkään, mutta turhaan. Hänestä jäi vain reppu, vaatteita ja perheen vintille säästämä repaleinen paketti, jonka sisältö on nyt levitetty pöydälle.

100 vuotta vanhoista kirjeistä selviää, että Lauri Laaksonen oli hyvin erilainen kuin veljensä Kalle.

Leena Jaakkolan suvussa on elänyt tarina Kallesta, joka olisi halunnut liittyä punakaartiin, mutta oli niin heiveröinen, ettei häntä huolittu mukaan.

-Punakaarti ilmoitti Kallelle, että me emme huoli tuollaisia räkänokkia, Laaksonen kertoo.

Myöhemmin samaisen veljen tiedetään ihailleen sitä, kun Forssassa riehui tulipalo sisällissodan aikaan.

-Kalle sanoi, että on se hienoo, kun Vorssa palaa, Jaakkola kertoo.

Leena Jaakkolan suvun tarina on hyvä esimerkki siitä, miten sisällissota jakoi perheitä.

Yksi veljistä saattoi taistella valkoisten puolella, kun toinen ihaili punakaartia. Paljon oli niitäkin, jotka pysyttelivät puolueettomina ja niitä, jotka pakotettiin jommallekummalle puolelle.

Leena Jaakkola jakoi enojensa tarinan eilen sunnuntaina järjestetyssä Forssa 1918 -tilaisuudessa.

Jaakkolan puheenvuoron jälkeen sisällissodasta kirjoittanut filosofian tohtori Seppo Myllyniemi huomautti, että moni valkokaartiin kuulunut ei välttämättä ollut ideologialtaan valkoinen. Työläisperheessä kasvanut Lauri Laaksonen saattoi olla juuri sellainen tapaus, joka vahingossa ajautui tai pakotettiin valkoisten puolelle.

-Se oli varmasti aika suuri ristiriitatilanne, jos joutui taistelemaan sellaisen ideologian puolesta, joka ei ollut oma, Myllyniemi sanoo.

Myös muut forssalaiset tietävät suvustaan tarinoita, joissa oman puolen valitseminen oli vaikeaa.

Piia Syrjäahon isoisä kirjoitti aikanaan lapsenlapselleen kirjeitä, joissa hän muisteli lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Kirjeissä tuli esille myös sisällissodan aika.

-Isoisä muistelee eräässä kirjeessä, kuinka naapurin sedät arpoivat sisällissodan aikaan, mikä käsivarsinauha tänään laitettaisiin, valkoinen vai punainen. Koska isoisäni oli silloin lapsi, hän piti arvuuttelua leikkinä. Minulle on kuitenkin jäänyt epäselväksi, oliko naapurin setien puhe oikeasti leikkiä vai oliko se pikemminkin pelkoa, Syrjäaho selostaa. FL

Uusimmat