Lounais-Häme

Viranomaiset epäilevät Estonian hautarauhaa rikotun – Suomalaiset valvovat hylkyä jatkuvasti

Estonian uppoamisesta on pian 25 vuotta.
Saksalaisaluksen epäillään rikkoneen Estonian hautarauhaa. Kuvassa yksinäinen Estonian pelastuavene 28. syyskuuta 1994.

Rajavartiolaitos epäilee, että Estonian hautarauhaa on rikottu. Viranomaiset tiedottavat, että Saksan lipun alla purjehtineen sukellustukialuksen epäillään saapuneen maanantaina iltapäivällä Estonian hylylle.

Rajavartiolaitoksen alus oli alueella, otti yhteyttä sukellustukialukseen ja kehotti sitä olemaan loukkaamatta hautarauhaa. Kehotuksesta huolimatta saksalaisalus Fritz Reuter laski mereen todennäköisesti sukellusrobotin, joka nostettiin myöhään illalla ylös.

Rajavartiolaitos ilmoittaa, että se dokumentoi tapahtumat ja on kertonut asiasta Saksan viranomaisille. Hautarauhan rikkomisesta voi saada sakkoja tai enimmillään vuoden vankeutta.

Estonian hylky on kansainvälisellä merialueella, mutta Suomen talousvyöhykkeellä. Suomalaisviranomaisten mukaan Saksa ei ole liittynyt Estonian hautarauhaa suojaavaan sopimukseen.

Apulaiskomentaja Petteri Partanen Länsi-Suomen merivartiostosta kertoo, että suomalaisviranomaisten toimivalta kansainvälisillä vesillä on varsin vähäinen. Ainoastaan silloin, jos alus olisi Suomen lipun alla, sen toimintaan voitaisiin puuttua.

Partasen mukaan Fritz Reuter on edelleen Estonian lähialueella ja suomalaiset tarkkailevat sitä.

– Merivoimien yksikkö on tällä hetkellä paikalla ja aluetta pidetään eri tavoin valvonnassa koko ajan. Valvonta on jatkuvaa, olipa vuosipäivä tai ei. Toki olemme hereillä sen suhteen, että vuosipäivä on käsillä.

Meri on satojen uhrien hauta

Estonian uppoamisesta öisessä syysmyrskyssä vuonna 1994 tulee pian kuluneeksi 25 vuotta. Onnettomuudessa Utön edustalla kuoli 852 ihmistä. Uhreista kadoksiin jäi yli 750 hukkunutta. Suurin osa uhreista oli Ruotsin ja Viron kansalaisia, suomalaisuhreja oli kymmenen. Alus oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan, kun sen keulavisiiri petti ja vesimassat vyöryivät laivaan.

Tapahtumat käynnistyivät iltaseitsemältä, kun Estonia lähti kohti Ruotsia. Noin yhden aikaan yöllä keulavisiirin suunnalta kuului voimakas metallinen ääni. Vain varttia myöhemmin visiirin lukitus oli pettänyt ja vettä alkoi tulvia keulasta sisään. Alus kallistui voimakkaasti.

Ensimmäinen hätäkutsu lähetettiin noin kello 1.20. Laivan pääkoneet olivat siinä vaiheessa pysähtyneet. Alus upposi puolisen tuntia hätäkutsusta.

Estonian turman jälkeen annetut suositukset ovat parantaneet sekä autolauttojen turvallisuutta että pelastautumista mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

Alusten keulaportteja on vahvistettu ja lisätty. Laivojen pitää olla myös entistä vakaampia, vaikka niihin pääsisikin jostain syystä suuri määrä vettä.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

8.7.2020

Fingerpori

comic