Lounais-Häme Forssa

Virolaisidentiteetti ponnistaa kielestä – kirjallisuusillassa Forssassa pohdittiin Suomen ja Viron todellisia ja kuviteltuja eroja

Myös kuorolaulu, kansantanssit ja urheilu ovat lähellä Suomenlahden takaisen sukulaiskansamme sielua.
Suomen ja Viron kulttuurisuhteita edistävän Tuglas-seuran toiminnanjohtaja Jaana Vasama totesi oman kielen virolaisille isommaksi kysymykseksi kuin pelkkä kieli.

Kansalliset perinteet ja symbolit sekä ennen kaikkea oma kieli ovat virolaisen identiteetin tukevinta alustaa.

Suomen ja Viron kulttuurisuhteita vuodesta 1982 edistäneen Tuglas-seuran toiminnanjohtaja Jaana Vasama nostaa kielelliset tekijät keskeiseksi arvoksi jopa veljeskansanaapurimme valtiollisen olemassaolon turvaajana.

– Kieli on virolaisille isompi kysymys kuin pelkkä kieli, hän tiivistää.

 

Runous Virossa arvostetussa asemassa

Jaana Vasama toteaa odottaneensa virolaisten suhtautuvan itsenäisyyspäiväänsä pyhimpänä asianaan ja syvällä hartaudella. Hätkähdyttävänä havaintonaan hän huomasi heidän esimerkiksi täyttävän silloin ostoskeskukset lähes jokapäiväiseen tapaan.

– Tärkeintä heille ei olekaan itsenäisyys sinänsä, vaan oma kieli. Mutta toisaalta se, mikä liittyy kieleen ja kirjallisuuteen, liittyy Virossa oleellisesti myös itsenäisyyteen.

Tuglas-seuran toiminnanjohtaja toteaa maan kieltä käsittelevää tutkimustakin ilmestyvän Virossa huomattavasti enemmän kuin meillä Suomessa omasta kielestämme.

– Esimerkiksi runous ei nauti meillä enää yhtä tärkeästä asemasta kuin Virossa, vaikka nimenomaan runoudessa on kielen juuri.

Jaana Vasama tarkasteli virolaista identiteettiä ja stereotypioita Forssan kaupunginkirjaston, Wahren-opiston ja Tuglas-seuran järjestämässä kirjallisuusillassa. Huomionsa saivat myös suomalaisten ja virolaisten välillä vallitsevat sekä kuvitellut eroavaisuudet.

 

Uskonto on virolaisille aivopesua

Kielen asemaan liittyvien seikkojen ohella Jaana Vasama totesi kansojemme kesken löytyvän erovaisuuksia vaikkapa uskonnosta. Hän huomautti kysymyksen olevan asiasta, jota virolaiset eivät yksinkertaisesti ymmärrä.

Taustalla vaikuttaa viiden vuosikymmenen jakso neuvostohallintoa, joka merkitsi uskonnon painamista yhteiskunnassa näkymättömiin. Leimallista on, että siihen suhtaudutaan Virossa edelleen yhtenä aivopesun muotona.

– Virolaisilta puuttuu uskonnon osalta faktatietous. He viettävät kyllä esimerkiksi joulua ja pääsiäistä, mutta eivät tiedä, mihin niiden juhliminen alkujaan on perustunut.

Kielen ja uskonnon yhdistävästä retoriikasta löytyi yleisökysymyksen johdattelemana yksi valaiseva ero kansojemme välillä: Suomessa tunnettu koti, uskonto, isänmaa-kolminaisuus on korvautunut Virossa muodolla koti, kieli, isänmaa.

Niinpä virolaisesta identiteetistä väitellyt Jaana Vasama tietää, että virolainen ei Suomeen tullessaan etsi ensimmäisenä monesta muusta maasta saapuvan tavoin paikkaa uskontonsa harjoittamiseen.

– Sen sijaan hän kysyy, missä voi harrastaa kuorolaulua, kansantanssia tai eri urheilulajeja.

Kulttuurin vahva asema virolaisten identiteetissä näkyy Vasaman mukaan muun muassa siinä, että aivan toisin kuin Suomessa se saa Virossa lehtien sivuilla samassa määrin palstatilaa kuin urheilukin.

 

Syntymäpäiviä vietetään näyttävästi

Neuvostokaudelta periytyvän suhtautumisen Venäjään hän totesi kuuluvan piirteisiin, jonka läsnäoloa ei voi kiistää.

– Tuon ajan muistot pelkoineen leimaavat edelleen varsinkin vanhempaa väestöä. Se totuus antoi jälleen vahvan muistutuksen olemassa olostaan esimerkiksi Krimin valloituksen yhteydessä.

Yhtenä kansojamme toisistaan erottavana piirteenä Jaana Vasama tuo esille virolaisten keskuudessa vahvan alueellisen sekä paikallisen identiteettitietoisuuden, jota halutaan näyttää myös ulospäin.

Virolaiset ovat myös kovia juhlimaan syntymäpäiviä, niin omiaan kuin muidenkin. Niiden ajankohtaa on turha edes pyrkiä salaamaan sen paremmin työtovereilta kuin muiltakaan.

– Syntymäpäivien viettäminen on neuvostoajan yleistä kokoontumiskieltoa korvaamaan synnyttämä perinne.

Kansan yleissivistyksellä mitattuna Jaana Vasama totesi Viron jättäneen jo Suomen taakseen. Kasvatustieteiden tohtorina ja vankan rehtoritaustan omaavana hän ilmaisi asetelman tulevaisuudenkuvaan maamme osalta liittyvän huolestuneisuutensa. FL

Uusimmat