Lounais-Häme

Viuluja vaahterasta, koivusta, pihlajasta, omenapuusta…

Keijo Oksanen sai ihka ensimmäisen tuntumansa viulun rakentamiseen 1960-luvun puolivälissä. Hän kävi silloin Tammelan kotiteollisuuskoulua, joka ainakin veistokouluna sekä käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksena on myös tullut matkan varrella tunnetuksi.

Yhtenä opiskelutehtävänään Keijo Oksanen piirsi silloin viulun. Käyttöäkin viulupiirustukselle löytyi. Tosin vasta nelisenkymmentä vuotta myöhemmin, kun hän katseli eläkepäiviensä viettämiseen sopivaa askarointia.

Viulupiirustuksen laatimisen ja sen tarpeelliseksi osoittautumisen väliin hänelle mahtui muun muassa 37-vuotinen työura ikkunanvalmistusteollisuudessa. Keijo Oksanen löytää kuitenkin yhteyden viulun piirtämisen ja viuluntekijäksi ryhtymisensä välillä.

-Puuta ikkunatehtaallakin käsiteltiin, hän toteaa.

Ensimmäisen viulunsa Forssassa asuva Keijo Oksanen rakensi reilut kymmenen, mutta vajaat 15 vuotta sitten. Tällä hetkellä niitä on valmiina 21 kappaletta.

-Kyllä siinä jo luulisi olevan viuluja tarpeeksi. Ei kuitenkaan ole sanottu, vaikka niitä syntyisi vielä lisää, on hänen ajatuksistaan pääteltävissä.

Viulujen rakentamisen ohella Keijo Oksasen käsissä on syntynyt kaksi jouhikkoa, jousisoittimia viulun tapaan nekin, sekä komea 28-kielinen kantele. Nimenomaan käsityöstä hän huomauttaa soitintensa tekemisessä olevan kysymyksen.

Hänen määritelmänsä osoittautuu kokonaisvaltaisesti ymmärrettäväksi. Se tarkoittaa omatoimisuutta myös työkalujen kehittelyssä ja valmistuksessa. Niiden osalta homma lähentelee koko- ja tarkkuusasteiltaan osin kelloseppäsarjaa. Esimerkiksi pienimpien höylien suurin ulkomitta jää alle kaksisenttiseksi.

Eikä itse viulun synnyttämisestäkään ilman todellisen hienomekaniikan herkkyyksiin sopeutumista selviä. Kaiken lisäksi millimetrin osissa määriteltäviin tarkkuuksiin yhdistyvät vaatimukset äkkiä katsoen taianomaiselta vaikuttavasta taituruudesta. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa viulun kaikukopan 1,2 milliä ohuen sivulistan aikaansaaminen ja muotoonsa taivuttelu aihiosta, joka tuo mieleen uunissa poltettavaksi tarkoitetun klapin.

Keijo Oksanen on käyttänyt viulujensa rakennusaineena yhteensä 13 puulajia koivusta kuusen kautta lehmukseen, haapaan, sireeniin, omenapuuhun jne. Enimmillään hän laskee yhdistelleensä yhteen soittimeensa kuutta eri puulajia. Nyrkkisäännön hän määrittelee lähtevä siitä, että mitä kovempi puu, sitä parempi soittimen tekijälle.

-Vaahtera on kovuutensa ansiosta oikea viulunrakennuspuu. Tuossa kotipihallamme kasvaneesta vaahterasta olen tehnyt yhden viulun kokonaan ja osia siitä olen rakentanut muutamaan muuhun viuluun.

Pelkästään 1960-luvun puolivälistä peräisin oleva piirustuksensa opein Keijo Oksanen ei koko viuluvalikoimaansa ole suunnitellut ja valmistanut.

-Pari viulua rakennettuani lähdin hakemaan lisää ohjeita kirjastosta ja kirjoista muutenkin. Niiden ansiosta sain hyödynnettäväksi runsaasti tärkeää tietoa. Nyt viimeksi olen löytänyt uutta ja niin ikään tarpeelliseksi osoittautunutta oppia internetistä.

Soittamismielessä Keijo Oksanen ei ole viuluun tarttunut missään vaiheessa eikä suunnittele tarttuvansakaan. Hän on tyytynyt pitämään myös soittimien rakentamisestaan yllä matalaa profiilia. Niinpä hänen viulujensa ensisävelten soiminenkin lykkääntyi viime kesään asti.

Tammelan tunnettuihin musiikkimiehiin lukeutuva susikkaalainen Antero Ylitalo sai silloin pyynnön lähteä kokeilemaan alkujaan teurolaislähtöisen soitinrakentajan työn tuloksia. Tarina menee jotenkin siihen tapaan, että koesoittoajatus kantautui Antero Ylitalon korviin asti muutaman tutulta tutulle -välikäsimenetelmän avulla.

-Hienoltahan se tuntui kuin sain kuunnella soitettavan tuttua kappaletta itse tekemälläni viululla. Samalla Antero Ylitalo antoi minulle vastaisen varalle sellaisia hyviä neuvoja, joita tällainen, ei-soittajiin kuuluva viulunrakentaja ei oikein pysty omatoimisesti ottamaan huomioon ja omaksumaan, Keijo Oksanen summaa.

Antero Ylitalo toteaa suhtautuneensa Keijo Oksasen viulujen testaukseen mielenkiintoisena ja soittajalle harvoin kohdalle tarjoutuvana kunniatehtävänä. FL

Uusimmat