Lounais-Häme Forssa

Voimaa ja luonnetta vaativa leuanveto ei ole pehmojen laji

Miika Forsten tähtää mitaleille syksyn SM-kilpailuissa. Sitä ennen hän hakee kisafiilistä lisäpainoleuanvedon SM-kisoista.
Leukoja hymy huulilla. Miika Forsten treenaa kohti SM-kisoja Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskuksessa. Kuva: Tapio Tuomela

Leuanveto ei ole heikkokuntoisten ja -luonteisten laji. Leuanveto vaatii lujia näppejä, paljon voimaa, rautaista kuntoa ja varsinkin kykyä kestää kipua.

Perinteikäs leuanveto on kuntoilu- ja voimalajeista kovimmasta päästä ja istuu hyvin forssalaiselle Miika Forstenille. Forsten kertoo aina pitäneensä raa’asta lajista.

– Olen aina ollut aika hyvä leuanvedossa. Jo Länsi-Porin yläasteella seiskaluokkalaisena vedin 14 leukaa heittämällä, mikä vaadittiin kympin saamiseksi, Forsten muistelee.

Leuanveto on pysynyt aikuisiässäkin monipuolisesti urheilevan Forstenin harjoitusohjelmassa.

– Leuanveto on erinomainen tapa treenata ja leukoja voi vetää melkein missä vain, tanko löytyy todella useasta paikasta.

 

Forsten aikoo testata kuntonsa myös kisoissa. Päätavoite on syksyllä käytävissä toistoleuanvedon SM-kisoissa. Silloin mitellään perinteikkäästi siitä, kuka kilpailijoista vetää eniten leukoja.

Tätä ennen – itse asiassa jo viikonloppuna – kisataan Helsingissä lisäpainoleuanvedon SM-titteleistä. Lisäpainoleuanvedossa kilpailijalla on kolme yritystä tehdä yksi leuka mahdollisimman raskaalla lisäpainolla.

Lisäpainoleuanveto ei ole Forstenin bravuureja, hän ei ole oikeastaan ehtinyt harjoitella sitä yhtään, mutta aikoo osallistua Wanhassa Satamassa Helsingissä lauantaina käytäviin kisoihin.

– Minulle ei ole lisäpainokisoihin mitään tavoitetta, koska en ole sitä varten harjoitellutkaan. Haluan kuitenkin näihin kisoihin, jotta pääsen tutustumaan siihen fiilikseen, mikä kisapaikalla on.

Nelikymppisten 70 kilon sarjassa kisaava Forsten uskoo aloittavansa lauantaina yritykset 50 kilolla. Sillä ei vielä voittoa tavoitella, sillä sarjan kärki tekee leuan luultavimmin 80–90 kilon lisäpainolla.

– Lisään painoa fiiliksen mukaan. Pääasia on päästä nostamaan yleisön edessä ja kokemaan kisatunnelma.

 

Syksyn toistokisoissa onkin sitten kovat piipussa.

– Toistoleuanveto on minulle parempi laji. Olen aina tykännyt kestävyyslajeista, juossut esimerkiksi pitkiä lenkkejä.

Forsten on salilla vetänyt 41 leukaa, mutta ne ovat salivetoja. Kisoissa tuomarilinja on armoton, suorituksen pitää olla juuri eikä melkein sääntöjen mukainen. Käsiä ei jätetä koukkuun, eikä jaloilla potkita vauhtia.

Ja niin sanottu roinaaminen on syytä unohtaa, sillä kaikki kilpailijat joutuvat tekemään antidoping-sopimuksen.

– Tavoite on vetää syksyn SM-kisoissa 35 leukaa. Sillä kamppaillaan jo mitaleista.

Mutta mikä on Forstenin ase kisoissa? Onko se hurja hapenottokyky, tiukat näpit vai leveä selkä?

– Kyllä se on porilainen luonne, porilaislähtöinen luokanope hymähtää. FL

 

Kaksi raakaa kilpailumuotoa

Lajissa kaksi kilpailumuotoa; toistoleuanveto ja lisäpainoleuanveto.

Virallisia kilpailuja järjestää Suomen Leuanveto ry, jonka kilpailijoilta edellytetään antidoping-sopimusta.

Toistoleuanvedossa kilpailija tekee yhtäjaksoisesti mahdollisimman monta leuanvetoa omalla kehonpainollaan. Tulos on hyväksyttyjen toistojen määrä.

Ala-asennossa kilpailija roikkuu tangossa molemmat kyynärnivelet ojennettuina. Ylösvetovaiheessa kilpailijan jalat saavat osua tangon etupuolella olevaan liikerajoittimeen, mutta siitä ei saa ottaa vauhtia tai tukea. Yläasennossa kilpailijan leuan kärjen pitää ylittää tanko.

Lisäpainoleuanvedossa kilpailija tekee yhden leuanvedon mahdollisimman suurella lisäpainolla. Kilpailijalla on käytössään kolme suoritusta ja voittajalla ylimääräinen SE-yritys. Tulos on suurin hyväksytyn kilpailusuorituksen lisäpainon määrä.

Toistoleuanvedon kovin SE on Juho Ruokosen 63 toistoa.

Lisäpainoleuanvedossa Mario Juronen ja Timo Lauttamus ovat vetäneet 100 kiloa.

Kaupallinen yhteistyö