Lounais-Häme Forssa

Muraali kymppitien varteen? – Voisiko vanhasta rehusäiliöstä tehdä Forssan uuden nähtävyyden?

Suurista seinämaalauksista on muodostunut kaupungeissa jopa nähtävyyksiä. Forssaankin sellainen olisi mahdollista saada. Kysymysmerkki vain on vanha tuttu eli raha.
Taiteellinen johtaja Jorgos Fanaris kertoi Brander-salissa Upeartin edellisistä projekteista sekä siitä, kuinka Forssaan voitaisiin saada uusi muraali. Kuva: Lassi Puhtimäki
Taiteellinen johtaja Jorgos Fanaris kertoi Brander-salissa Upeartin edellisistä projekteista sekä siitä, kuinka Forssaan voitaisiin saada uusi muraali. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kun Hämeenlinnan Kantolan yli 50-metrisiin siiloihin maalattiin vuonna 2017 näyttävä muraali, oli kiinnostus niin suurta, että ajoittain lähitienoon tiet jopa ruuhkautuivat taideteosta katsomaan tulleista ihmisistä.

Muraalin maalasi australialainen Guido van Helten, ja projektia johti Upeart ry, joka on toteuttanut suuria muraaleja viime vuosina ympäri Suomen.

Upeartin taiteellinen johtaja Jorgos Fanaris kävi kertomassa Upeartista Forssassa maaliskuussa.

Idea paikasta kuosihankkeesta

Ajatus Forssaan toteutettavasta suuresta muraalista syntyi, kun Upeartista oltiin vuosi sitten yhteydessä Forssan museon johtajaan Kati Kivimäkeen. Mahdollinen paikkakin muraalille on mietittynä: Hankkijan vanha rehutorni valtatie 10:n ja Turuntien risteyksen läheisyydessä.

45-metrisen tornin omistaa nykyisin HKScan.

– Idea paikasta tuli itse asiassa jo pari vuotta sitten, kun Tyykistä tulevaisuuteen -hankkeen tiimoilta kyseltiin, missä kaupunkilaiset haluaisivat nähdä vanhoja Finlaysonin kuoseja, ja joku ehdotti rehutornia, Kivimäki kertoi.

Kivimäki totesi, että teos olisi Forssalle uudenlainen maamerkki ohitusteiden läheisyydessä.

– Se olisi paikka, joka kiinnittäisi autoilijoiden huomion Forssaan ihan eri tavalla kuin nyt. Olisihan se forssalaisille myös valtava ylpeydenaihe, kun meillä olisi niin hieno teos.

Hämeenlinnan siiloihin tehty muraali on muodostunut jopa nähtävyydeksi. Viime syksynä otetussa kuvassa teos on iltavalaistuksessaan. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan siiloihin tehty muraali on muodostunut jopa nähtävyydeksi. Viime syksynä otetussa kuvassa teos on iltavalaistuksessaan. Kuva: Pekka Rautiainen

Iso kohde, isot haasteet

Jorgos Fanaris uskoo, että rehutorniin tehtävästä muraalista tulisi upea, mutta tietää myös paikan haasteet.

– Suuret teokset ovat tietysti työläitä, olemme tehneet niitä muutamia. Jokin kaupungin keskellä oleva kolme- tai neljäkerroksinen kerrostalo voisi olla myös hyvä kohde, Fanaris ehdotti.

Suuri muraali vaatii myös tuntuvan budjetin. Jokainen muraaliprojekti on kuitenkin yksilöllinen, eikä Fanaris pystynyt antamaan tarkkoja hinta-arvioita. Suurten muraalien kokonaiskustannukset liikkuvat joka tapauksessa kymmenissä tuhansissa euroissa.

Upeartin toimintamallissa taidekollektiiville kerrotaan ensin käytössä oleva budjetti. Sen jälkeen Upeart hankkii taiteilijan, usein ulkomailta, tekemään ensin luonnoksen ja sen jälkeen maalamaan itse teoksen.

Mistä rahat?

Muraali on Kivimäen mukaan tällä hetkellä Forssassa vasta pohjustusvaiheessa. Tarkkoja tai sitovia suunnitelmia ei ole tehty, vaan nyt mietitään, millainen teos halutaan, mihin, ketkä projektia vievät eteenpäin ja miten rahoitus rakennetaan.

– Museo on tällaisessa projektissa hyvä solmukohta, mutta esimerkiksi varainkeruuseen tarvitaan paljon muitakin.

Hankkeeseen on osoittanut kiinnostuksensa muun muassa Forssan Yrityskehityksen toimitusjohtaja Riikka Riihimäki.

Monella paikkakunnalla kaupunki on rahoittanut muraalin tai ainakin suuren osan siitä, mutta Brander-salissa järjestetyssä Upeartin esittelytilaisuudessa epäiltiin, että Pärjäävä Forssa 2 -ohjelmansa kanssa säästöjä etsivä Forssan kaupunki ei olisi jopa kymmenien tuhansien eurojen hankkeeseen valmis satsaamaan.

Yksi ehdotus oli joukkorahoitus, jossa kaupunkilaisilta kerättäisiin rahaa hanketta varten. Kivimäki myöntää, että taideprojektin rahoittaminen joukkorahoituksena voi olla haastavaa, sillä taide jakaa aina mielipiteitä.

– Jos tällainen muraali halutaan Forssaan, nyt tarvitaan kiinnostuneita ihmisiä viemään projektia eteenpäin ja miettimään esimerkiksi rahoitusta, Kivimäki sanoi. FL

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 18.3. 

Mitä ovat Upeart ja muraalit?

Upeart on vuonna 2014 perustettu pääosin julkisivutaiteeseen keskittyvä taidekollektiivi.

Vuosina 2016–2019 useissa kaupungeissa yhtäaikaisesti toteutettu Upeart Festival tuotti julkista taidetta ympäri maata.

Festivaaleilla on toteutettu muraaleja eli seinämaalauksia monille paikkakunnille, kuten Turkuun, Espooseen, Kemiin ja Hyvinkäälle.

Tänä vuonna Upeart keskittyy festivaalien sijaan yksittäisiin projekteihin.

3–4 hengen työryhmä on tehnyt myös muita taidehankkeita, kuten Hämeenlinnan keskustan tyhjentyneeseen Kauppakeskus Linnaan alkuvuodesta toteutetun Kortteli2-nimisen tilataidekokonaisuuden.

Muraaleja eli seinämaalauksia on Suomessa maalattu usein esimerkiksi kerrostalojen päätyseiniin, mutta Hämeenlinnassa ja Salossa suuria muraaleja on maalattu myös siiloihin.

Forssasta pienimuotoinen muraali löytyy jo Esko Aaltosen kadulta. Teokseen on ikuistettu Forssan katukuvasta kadonneita rakennuksia.

Esko Aaltosen kadun taiteteoksen taustalla olivat Forssa eläväksi ja kauniiksi -yhdistys sekä toteuttajana toiminut Kuhankosken Kilta

Muraalien lisäksi Upeart on toteuttanut kerrostalon päätyseinään muun muassa suuren valotaideteoksen Iisalmeen.

Lue myös: Taideteos valmistui viikonvaihteessa – Muraali muistuttaa vanhasta Vorssasta

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic