Lounais-Häme

Voittoa voi tehdä inhimillisestikin

Somerolainen kanafarmari Mikko Välttilä haluaa perustaa sikalan joukkorahoituksella. Silloin kuluttaja omistaa maatilan, jolta ruoka tulee.

-En ole kuullut, että Suomessa tai Euroopassa olisi mitään vastaavaa.

Välttilä ei halua tehdä bisnestä maataloustuilla. Hän ei edes ymmärrä, miksi maataloutta pitää tukea.

Tukemista voisi verrata asumisen tukeen. Ihmiset asuvat kalliissa vuokra-asunnoissa, joihin saa tukea Kelalta. Systeemi ruokkii vuokranantajia.

Ketä maataloustuet sitten ruokkivat?

-Suurin maataloustukien saaja on S-ryhmän ruokakauppa, Välttilä heittää.

 

Välttilä keksi myydä Vaahteramäki-nimisen kanafarminsa asiakkailleen. Hänellä oli nimittäin toimiva kananmunabisnes Eggspress. Nyt hän on asiakkaittensa työntekijä.

Myynnillä alettiin kerätä rahaa uudelle yhtiölle, joka kerää joukkorahoituksella pääomaa ensin maatilan ostoon ja kanalan pyörittämiseen ja sen jälkeen sikalan tekoon.

Kuulostaa monimutkaiselta, mutta Välttilä sanoo, että kuvio on simppeli.

-Uuden yhtiön, Ruokaosakeyhtiö Maakunnon tarkoitus on tuottaa ruokaa niin, että eläinten hyvinvointi otetaan huomioon.

Välttilä sanoo, että voiton tuottamisessa ei ole kyse määrästä vaan siitä, mihin ja millä hinnalla tuotteita saa myytyä.

-Kuluttaja on valmis maksamaan hyvästä ruuasta, jonka hinta on kohtuullista.

 

Maakunnon osakeanti on loppumetreillä. Välttilä on laskenut, että 300000 euroa riittäisi.

-Meillä on kasassa melkein 140000. Vielä on yhdeksän päivää aikaa saada rahoitus kuntoon.

Välttilä ei kuitenkaan usko, että koko 300000 euroa saadaan kasaan. Hän myös toteaa, ettei sikalaa tehdä 200000 eurolla, mutta sillä toiminta saadaan käyntiin.

-Jatkoa voidaan miettiä myöhemmin.

 

Välttilän kananmunabisnes toimii hyvin. Hän toimittaa munat suoraan asiakkailleen eri puolille eteläistä Suomea. Hän saa munista paremman hinnan suoramyynnillä kuin myymällä munia S-ryhmälle tai Keskolle.

Kanat saavat elää vapaasti ja munia syntyy kuin tehotuotannossa porsaita. Mutta inhimillisemmin. Sehän on Välttilän pointti. Hän haluaa olla inhimillinen tuottaja.

-Meillä on asiakkaiden kanssa hyviä keskusteluja tilan facebook-sivuilla. Sieltä sikala-ajatuskin lähti.

Asiakkaat haluavat munien lisäksi myös hyvää possunlihaa.

 

Välttilä ei usko, että hyvän elämän eläneen sian lihalle käy kuin luomulle, jonka myynti ei vedä. Hän sanoo, että jos luomutuote ei erotu kuin hinnalla, niin se jää hyllylle.

-Tässä pitää panna itsensä peliin ja antaa tuotteelle kasvot. Brändillä on merkitystä myynnille.

Esimerkiksi Eggspressin Friida-munilla on jo oma selkeä brändi ja kauppa käy.

Välttilä ei usko sitäkään, että vain isot tilat menestyvät. Hänen mielestään tilan pitää olla iso vain silloin, jos tilalla tuotetaan marketin bulkkiruokaa.

Sekään ei päde, että pienen tilan tuotteet ovat automaattisesti kalliita.

 

Välttilä uskoo, että Maakunto myy onnellisen possun lihaa vuonna 2019.

Tulevassa sikalassa tulee olemaan 20–30 emakkoa. Tavoitteena on myydä 500 lihasikaa vuodessa.

-Kyse on pienestä sikalasta. Somerolla on sikaloita, joissa on 500–600 emakkoa ja 3000 lihasikaa.

Maakunnon sikalassa sika voi elää lajityypillisissä oloissa. Välttilä vertaa oloja villisikalauman elämään.

-Ja yksi asia, mitä isoissa sikaloissa ei edes mietitä, on kiimakäytös, Välttilä innostuu.

Tehosikalassa luontainen kiimakäytös estyy, kun emakot eivät ole laumassa karjun kanssa, vaan suljettuina siemennyshäkkeihin.

-Maakunnon sikalassa karju toimitetaan emakon luo, kun se on kiimassa. Emakkoa ei pakoteta mihinkään. Pääasia on, että sialla on vapaus tehdä, niin kuin se haluaa. FL

 

Lisää aiheesta:

https://www.forssanlehti.fi/uutiset/32700-somerolaisen-munataksin-vauhti-kiihtyy

 

 

Uusimmat