Lounais-Häme

VPK-koulutusta yhtenäistetään modernimmaksi

Sopimuspalokuntalaisten koulutus yhdenmukaistetaan ja modernisoidaan. Peruskurssit siirtyvät Pelastusopiston alaisuuteen vuoden 2019 alusta.

-Minusta tämä on hyvä muutos. Perusosaamisen täytyy olla yhdenmukaista. Sopimuspalokuntalaisuuden arvostuskin voi nousta, kun kaikilta vaaditaan selkeästi samat asiat, arvioi Hämeenlinnan VPK:n palokunnanpäällikkö Mikko Eerikäinen.

Forssan VPK:n puheenjohtaja Kari Vainio huomauttaa, ettei uudistuksen käytännön vaikutuksista voi sanoa vielä mitään. Lakiesityksen muotoilu on yleisluonteinen eikä käsittele koulutuksen sisältöä.

Palokuntakohtaisiin viikkoharjoituksiin ei ainakaan tällä erää puututa, mutta Pelastusopiston tuella niitäkin pyritään jatkossa kehittämään.

Muutos on osa lausuntokierrokselle lähetettyä pelastuslain uudistuspakettia.

 

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala sanoo, että uudistuksen päätarkoitus on nykyaikaistaa aikansa elänyttä koulutussysteemiä.

Hänen mukaansa koulutus ei nykyisellään huomioi yksilöiden välisiä osaamiseroja. Pahimmillaan kurssilaiset joutuvat opettelemaan tuttuja, jo aiemmin oppimiaan asioita.

-Lisäksi järjestelmän pitää mahdollistaa muunkinlainen oppiminen kuin oppitunneilla istumiseen perustuva.

Jatkossa Pelastusopisto vastaa myös sopimuspalokuntalaisten kouluttajien koulutuksesta.

 

Sopimuspalokunnat hyväksyttävät itse laatimansa harjoitussuunnitelman vuosittain pelastuslaitoksella, joka virallisesti vastaa siitä. Forssan VPK:n Vainion mukaan malli on toiminut hyvin.

-Pelastuslaitoksilla on mahdollisuus kommentoida ja muuttaa suunnitelmaa ja järjestää itsekin harjoituksia tarpeen mukaan.

Hämeenlinnan VPK:n Eerikäinen arvelee, että viikkoharjoitustenkin sisältöä voisi jossain määrin yhtenäistää, vaikka eri sopimuspalokuntien tehtävät ja olosuhteet poikkeavatkin toisistaan.

-Koulutusta voidaan antaa niin monella tavalla, teoriaa ja käytäntöä. Jossain VPK:ssa voidaan harjoitella läpi vuoden vain maastopalon sammuttamista. Palokunnille itselleen on jätetty iso vastuu, hän pohtii.

Toiminnanjohtaja Kujala ei usko viikkoharjoitusten merkittävään yhdenmukaistamiseen edes samalla pelastusalueella.

-Yksi palokunta käy paljon tulipaloissa, toinen liikenneonnettomuuksissa, hän kiteyttää.

-Harjoittelun tasoa voitaisiin kuitenkin nostaa tuottamalla harjoitteluiltoihin laadukasta oppimateriaalia. Tärkeintähän on saada erilaisille sopimuspalokunnille sellainen koulutus, että ne selviävät hyvin hälytystehtävistään.

 

Vuosiharjoitusohjelman suunnittelun on Eerikäisen mukaan huhuttu siirtyvän ennen pitkää pelastuslaitostasolle.

Pelastuspäällikkö Markus Koskela Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo, ettei pelastuslaitoksella ole resursseja viikkoharjoitusten järjestämiseen tai tarkempaan suunnitteluun.

Hänkin arvioi, ettei koulutusta voi järjestää yhdellä ja samalla mallilla, koska palokuntien väliset erot ovat niin suuria.

Peruskurssien lisäksi pelastuslaitos järjestää alueensa sopimuspalokuntalaisille yhteisiä koulutustilaisuuksia eri aihealueista.

 

Sopimuspalokunnat ovat olennainen osa Suomen pelastusjärjestelmää. Ne ovat mukana noin 60 prosentissa pelastustoimen hälytystehtävistä, ja niiden pelastustehtäväalue kattaa yli 90 prosenttia maan pinta-alasta.

Jokaisella sopimuspalokunnalla on sammutussopimus alueensa pelastuslaitoksen kanssa.

Forssan VPK:n hälytysosastossa on kymmenkunta aktiivia, Hämeenlinnan VPK:n hälytysosastossa 20–25 aktiivia. Sekä Forssassa että Hämeenlinnassa hälytyksiä tulee keskimäärin 40–50 vuodessa.

-Se on aika sopiva tahti. Tämä on kuitenkin harrastustoimintaa. Kun hälytys tulee arkipäivänä ja virastoaikana, saamme usein vain nipin napin kasaan riittävän ryhmän, Hämeenlinnan VPK:n Eerikäinen kertoo.

Sopimuksen mukaan paikalle pitää lähteä kymmenessä minuutissa hälytyksestä.

Eerikäisen mukaan säännöllinen tositoimiin pääseminen on tärkeä motivoija, joka osoittaa, että harjoittelulla on todellista merkitystä.

-Emme tietenkään toivo, että kenellekään sattuisi mitään ikävää, mutta tykkäämme olla avuksi.

Aluehallintovirastojen teettämän tuoreen selvityksen mukaan lähes kaikkien pelastuslaitosten alueilla on ollut ajoittaisia ongelmia pysyä toimintavalmiusajoissa. Eniten viivästymisiä on ilmennyt suurissa kaupungeissa, joissa tavoiteajat ovat tiukimmat. FL

 

Sopimuspalokunnilla tärkeä rooli
Vapaaehtoisten eli sopimuspalokuntien tehtäväalue kattaa90 % Suomen pinta-alasta.Tällä alueella asuu46 % suomalaisista.Kaupungeissa sopimuspalokunnat toimivat yleensä ammattipalokuntien tukena sekä reservinä laajojen tai päällekkäisten tilanteiden varalta.60 % pelastustoimen hälytystehtävistä ohjautuu kokonaan tai osittain sopimuspalokunnille.Jokaisella sopimuspalokunnalla on sopimus alueellisen pelastuslaitoksen kanssa.Siinä määritellään mm. kunkin palokunnan tehtävät ja vastuut.Koulutusta parannetaanLausuntokierroksella olevassa pelastuslakiuudistuksessa sopimuspalokuntalaisten peruskoulutus modernisoidaan ja yhdenmukaistetaan.Koulutus siirtyy Pelastusopiston alaisuuteen.Peruskoulutus on tähänkin asti ollut periaatteessa yhteneväinen, mutta käytännössä siinä on ollut alueellisia eroja.

Uusimmat