Lounais-Häme

"Vuoden 1918 käsittely pelkistävää ja puisevaa" – Pentinkulman päivien paneelikeskustelu ruoti sisällissotaa ja sen käsittelyä

Lämpötila nousi torstaina täyteen pakatussa Urjalan Säätiötalon salissa yli 40 asteen, minkä päälle paneelikeskustelu hehkui välillä – ei nyt ihan saunalukemissa, mutta lämpimänä kuitenkin.

Kuumilla kivillä istuivat keskustelemassa Lasse Lehtinen, Anna Kontula, Yrjö Varpio ja Hanna-Kaisa Melaranta. Vettä kiukaalle heitti ja keskustelua johti tutkija Marko Tikka.

Vaikka keskustelemassa olivat vasemmistoliiton kansanedustaja Kontula sekä SDP:n entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Lehtinen, ei kiuas hehkunut tulipunaisena.

 

Eniten keskustelun lämpötila nousi Lehtisen, Kontulan ja Melarannan välillä, kun puheenaihe kääntyi siihen, miten sisällissotaa on käsitelty keskusteluissa ja teoksissa nyt muistovuonna sata vuotta myöhemmin.

1918: Kuinka vallankumous levisi Suomeen -teoksen tänä vuonna Risto Volasen kanssa julkaisseen Lehtisen mielestä kaikissa taide- ja kulttuurijutuissa, joita tänä vuonna on käsitelty muistovuoden teemalla, lähtökohtana on ollut lähes poikkeuksetta punaisten uhriutuminen.

-Vuoden 1918 käsittely on ylipäätään ollut pelkistävää ja puisevaa, eikä ongelma ole ollut vain punaisen puolen, Kontula totesi.

Varkaudessa museotoimenjohtajana työskentelevä Melaranta ei väitteitä allekirjoittanut.

-Ainakaan paikallisesti Varkaudessa vuotta ei ole vietetty missään punausten uhriutumisen merkeistä. Keskustelu on ollut itse asiassa häkellyttävän raikasta ja puhdistavaa. Nyt sata vuotta myöhemmin on lupa keskustella aiheesta ilman puolten ottamista, Melaranta totesi.

 

Vuoden 1918 tapahtumista tohtoriksikin väitellyt Marko Tikka kertoi, että hän on kiertänyt tapahtumissa tänä vuonna paikkakunnalta toiselle teemaan liittyen, ja käytännössä joka paikassa keskustelu on siirtynyt historian tasolle tunnepuolelta ja poliittisen pelin pelaamisesta.

Kontula ei täysin käsitä sitä, että hankalia asioita yritetään etäännyttää.

-Ikään kuin asioita vain tapahtuu, eikä kukaan ole niitä varsinaisesti tehnyt. Mielestäni se on yksi tapa juosta pakoon keskustelua, Kontula sanoi.

-Ainakin Varkaudessa tämä vuosi on ollut nimenomaan henkilökohtaisten tarinoiden paikka. On puhuttu tekijöistä ja kokijoista, mutta ei syyllistäen tai syyllistyen, Melaranta kuittasi.

-Jos ammutaan pyssyillä ihmisiä, kyllä silloin mielestäni syyllistää ja syyllistyä, Kontula sanoi.

 

Koska paneelikeskustelun miljöönä toimivat Pentinkulman päivät ja Urjalan Säätiötalo, jota on pidetty Pohjantähti-trilogian kunnallistalon esikuvana, keskustelu kiertyi luonnollisesti suureksi osaksi Väinö Linnan ja Täällä Pohjantähden alla -romaanien ympärille.

Panelistit olivat samaa mieltä siinä, kuinka suuri merkitys Pohjantähti-trilogialla oli aikoinaan kertoessaan sisällissodan tapahtumista tavallisten ihmisten ja etenkin punaisten näkökulmasta. Kirjojen merkityksestä historiankirjana kertovana teoksena sen sijaan oli erimielisyyttäkin.

Kontula totesi, että esimerkiksi vielä hänen sukupolvensa kohdalla ei kaikille peruskoulussa käsitelty sisällissotaa lainkaan, jolloin Linnan teosten merkitys nousi historian tapahtumien kuvaajana.

-Kannattaa olla varovainen, kun lukee kaunokirjallisuutta tapahtumakuvauksena, kirjallisuuden tutkija ja professori Yrjö Varpio totesi. FL

 

Uusimmat