Lounais-Häme Forssa

Vuoden kuvataidekasvattaja on roskabongari ja soveltamisen mestari – Teija Laurosen ohjauksessa kasvavat luovuus ja ongelmanratkaisukyky

Teija Laurosen valinta kuvataidekasvattajaksi kruunaa Forssan kuvataidekoulun menestyksekkään vuoden.
Forssan kuvataidekoulussa ei tyydytä perustekemiseen vaan tehdään kokeiluja luonnonväreillä maalaamisesta tekonahan valmistamiseen. Aina ei kannata ajatella, missä pääsee helpoimmalla, vuoden kuvataidekasvattajaksi valittu johtajaopettaja Teija Lauronen kiteyttää. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Forssan kuvataidekoulussa ei tyydytä perustekemiseen vaan tehdään kokeiluja luonnonväreillä maalaamisesta tekonahan valmistamiseen. – Aina ei kannata ajatella, missä pääsee helpoimmalla, vuoden kuvataidekasvattajaksi valittu johtajaopettaja Teija Lauronen kiteyttää. Kuva: Lassi Puhtimäki

Valinta vuoden kuvataidekasvattajaksi ilahduttaa Teija Laurosta varsinkin siksi, että arvostuksen osoitus tulee omilta eli Kuvataidekoulujen liitolta.

– Vaikka olen itse näkyvä hahmo ja useimmin esillä, en saisi tehtyä mitään ilman hyvää porukkaa. Tämä on meidän koulumme palkinto, Lauronen jakaa kiitosta.

Häntä itseäänkin hämmästyttää, miten paljon hän yhä nauttii työstään, vaikka on toiminut Forssan kuvataidekoulussa opettajana jo 30 vuotta. Viimeiset 20 vuotta hän on ollut johtajaopettaja.

Ei jäykkä esimies vaan ”jokamies jantunen”, joka myös siivoaa, tyhjentää tilauksia pahvilaatikoista ja opettaa neljää ryhmää.

– Nautin opettamisesta. Haluan pysyä ajan tasalla, mitä opetus on.

”Kaikista ei tarvitse tulla ammattitaiteilijoita”

Lauronen on pyrkinyt johtajaopettajana siihen, että Forssan kuvataidekoulu olisi laadukas ja hyvähenkinen paikka, jossa on mukava oppia ja opettaa.

– Oma taitonsa on, että saa tunnin soljumaan ja tekemisen tunnelman pysymään. Välillä mokia tulee, kun yliarvioi lasten taidot.

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän myötä opetustuntien määrä on noussut 2 400 tuntiin vuodessa. Vajaasta 300 oppilasta valtaosa on lapsia ja nuoria, joskin kursseilla käy myös aikuisia.

Lauronen pitää nykyaikana tärkeänä, että taiteen tekeminen kasvattaa lasten pitkäjänteisyyttä.

– Myös ongelmanratkaisukyky paranee ja luova ajattelu lisääntyy. On ihanaa nähdä, miten nuorista kasvaa taiteen tekijöitä ja kokijoita. Kaikista ei tarvitse tulla ammattitaiteilijoita.

Forssan kuvataidekoulun johtajaopettaja Teija Lauronen ei ole halunnut missään vaiheessa luopua opetustunneista. Hän opettaa yhä neljää ryhmää, muun muassa eskari-ikäisiä. – On ihanaa huomata onnistumisen tunteita oppilaissa, Lauronen sanoo. Kuva: Lassi Puhtimäki

Rintsikoiden ja sprinklerin osia

Lauronen on soveltamisen mestari, ja kokeileva tekemisen tapa on vahvasti läsnä kuvataidekoulussa.

Hänen korvissaan riippuvat rintsikoista tehdyt korvikset. Pöydällä odottaa sprinklerin osia, jotka päätyvät saviveistoksiin.

– Minulla on roskalinssi, ja saamme kierrätysmateriaalia paljon myös lahjoituksena. Viimeistely on aina tärkeää, jottei lopputulos jää roskannäköiseksi.

Osuva esimerkki on Laurosen koruryhmäläisen Jasmin Nikkasen tomaattipyreetuubista tekemä kaulakoru, joka voitti keväällä Mutti-kierrätyshaastekilpailun.

Opas painetaan kirjaksi

Kuvataidekoulun toiminta on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen aktiivista, sillä muihinkin kohdalle tulleisiin mahdollisuuksiin on tartuttu uteliaasti.

Syksyllä julkaistu Luonnonvärit kuvataiteessa -opas ilmestyy pian myös painettuna kirjana ja englanninkielisenä digiversiona.

StarT-festivaaleilla palkitun hiilentekovideon ansiosta kuvataidekoulu pääsee Suomen edustajana tiedefestivaaleille Prahaan.

Tieteen ja taiteen yhdistämiseen kuvataidekoulu on saanut paljon uutta oppia Luma-yhteistyöverkostosta, johon se kuuluu ainoana taiteen perusopetuksen tarjoajana.

Yhteistyötä ollaan tiivistämässä myös Forssan yhteislyseon kanssa: kemianopiskelijat ja opettaja opettavat kuvataidekoululaisia tekemään ruostetta. Oppeja hyödynnetään taiteessa.

– Fysiikkaa ja kemiaa on pitänyt rautalangasta vääntää omaankin päähän, mutta uuden oppiminen on aina kiehtovaa. Ei aina kannata ajatella, missä pääsisi helpoimmalla.

Lauronen toivoo, että uraauurtava toiminta vahvistaisi kuvataiteiden asemaa koulujen oppiaineena.

Kuvataidekoulussa kasvaneella näkyvyydellä on ollut merkitystä.

– Uusia oppilaita on tullut jatkuvasti kesken lukukaudenkin.

Teija Lauronen, 57

Asuu Forssassa. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kotoa jo pois muuttanut aikuinen poika.

Koulutukseltaan taiteen maisteri kuvataidekasvatuksesta. Täydentänyt osaamistaan useilla kursseilla.

Ajautui opetusalalle mentyään kesätöihin Turun Lastenkulttuurikeskukseen. Työskennellyt Forssan kuvataidekoulussa vuodesta 1991, josta viimeiset 20 vuotta johtajaopettajana.

Reilut 10 vuotta Kuvataidekoulujen liiton hallitustyössä.

Harrastaa liikuntaa, hyvää ruokaa ja juomaa sekä lukemista, erityisesti dekkareita. Tällä hetkellä menossa on Hannu Lauerman Hyvän kääntöpuoli.

Taiteilee vapaa-ajalla, kun sille on tyhjää aikaa. Opettaa koruryhmää, jossa tekee yleensä myös oman versionsa opetettavasta korusta. Nyt meneillään on tekonahan valmistaminen kemikaaleista.

Kuvataidekoulujen liiton valitsema vuoden kuvataidekasvattaja. Perusteina mm. pitkäjänteinen kehittämiskyky, innovatiivisuus ja ennakkoluuloton kokeilunhalu. Esimiehenä ja opettajana innostaa erilaisiin materiaalikokeiluihin ja tekniikoihin. Forssan kuvataidekoulu on aktiivinen ja näkyvä.

Uusimmat

Fingerpori

comic