Lounais-Häme Tammela

Vuoden kylästä nyt myös vuoden älykkäin kylä? – Teuro-Kuuslammilla kunnianhimoiset tavoitteet

Lähes 50 EU-asiantuntijaa 17 maasta tutustui Teuro-Kuuslammin kyliin.
Tuomo Tuovinen (kesk.) esitteli Teuro-Kuuslammin alueen nähtävyyksiä EU-maista saapuneille vieraille. Erityisesti kyläläisten yhteisöllisyys sai vierailta suitsutusta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Tuomo Tuovinen (kesk.) esitteli Teuro-Kuuslammin alueen nähtävyyksiä EU-maista saapuneille vieraille. Erityisesti kyläläisten yhteisöllisyys sai vierailta suitsutusta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Suomen älykkäintä kylää metsästetään kiivaasti ensi kesään asti ja syksyllä 2020 asiantuntijaraati päättää, mikä on Suomen älykkäin kylä. Ehdolla on 33 kylää, näistä lounaishämäläisiä edustaa Teuro-Kuuslammi Tammelasta. Kanta-Hämeestä ehdolla on myös Vähikkälä Janakkalasta.

Älykkäimmäksi ei valita kylää, jonka asukkaat saavat korkeimmat pisteet mensan testeissä tai kylää, jonka asukkailla on eniten älylaitteita. Älykkyyttä mitataan muun muassa palvelujen saatavuuden lisääntymisen ja tason nousun, idearikkaiden ratkaisujen sekä aktiivisesti osallistuvien kyläläisten määrän mukaan.

Älykäs kylä on elinvoimainen, aktiivinen ja innovatiivinen. Suomen älykkäin kylä on siis sellainen, joka aktiivisesti ja älykkäästi, esimerkiksi digitalisuutta hyödyntäen, kehittää palvelujaan esimerkiksi seuraavilla aloilla: terveydenhuolto, koulutus, energiantuotanto, liikkuvuus, vähittäismyynti, harrastustoiminta, kulttuuri.  

Kaikilla kylillä on tahtoa ja tarvetta lisätä elinvoimaa, aktiivisuutta ja innovatiivisuutta, pärjätä nyt ja tulevaisuudessa.

 

Teurolaiset esittelivät bussilastilliselle EU-vieraita Teuron ja Kuuslammin kyliä.

Kommuuniasumista kylälle?

Teuro-Kuuslammi lähti kisaan kolmella päätavoitteella, jotka ovat energiatalous, kyläläisistä huolehtiminen ja kylien väkiluvun hallittu kasvu. Teuro-Kuuslammin kylätoimintayhdistys ry:n puheenjohtaja Mikko Pietilä kertoo, että vuoteen 2022 mennessä on tavoitteena muuttaa öljyllä ja sähköllä lämpiävien kylien kiinteistöjen lämmitys toteutettavaksi uusiutuvilla energiamuodoilla. Pietilä toivoo ratkaisujen toimivan esimerkkinä asuinrakennuksien omistajille.

– Monitoimihallin voisi vaihtaa öljylämmityksestä maa- tai aurinkolämpöön. Ovi on auki EU-komissioon, joten pystymme hakemaan siihen tukia, Pietilä sanoo.

Yhteisöllisyys on maalaiskylissä vahvempaa kuin kaupungeissa. Teurollakin etenkin lapsista ja vanhuksista huolehtiminen toimii nykyäänkin, mutta suunnitelmissa on pystyä palkkaamaan henkilö, joka pystyisi paikantamin avulla katsomaan, ettei esimerkiksi muistisairas poistu tietyn alueen ulkopuolelle. Hän voisi myös kuljettaa ruokaa ikäihmisille, joiden mahdollisimman pitkään kotona asuminen on tavoiteltavaa, Pietilä jatkaa.

Väkiluvun kasvattamiseksi Pietilällä on mielenkiintoinen visio.

– Asumiseen on löydettävä uusia variaatioita. Kaikki eivät halua asua 100 neliön omakotitalossa. Voitaisiin kokeilla kommuuniasumista, joka olisi mahdollisimman omavaraista.

 

Lue myös: Teuro-Kuuslammi valittiin vuoden kyläksi Suomessa

Yhteisöllisyys ihastutti

Euroopan komissio käynnisti 2017 aloitteen EU:n toimet älykkäille kylille. Euroopan maaseutuverkosto ENRD kokoaa yhteen jäsenmaiden maaseutuverkostoja, järjestää tapaamisia ja teemaryhmiä. Euroopan maaseutuverkoston tavoitteena on välittää tietoa siitä, miten maaseudun kehittämisen toimintatavat, ohjelmat, hankkeet ja muut toimet käytännössä toimivat. Älykkäät kylät on yksi ENRD:n teemaryhmistä.

Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Suomen maaseutuverkostopalveluista kertoo, että EU-vieraat ihastuivat tutustumiskierroksen aikana juuri teurolaisten ja kuuslammilaisten yhteisöllisyyteen.

– Kylien omat yhdistykset ovat meillä uniikkia, missään muualla ne eivät ole organisoituja. Lapsista ja vanhuksista huolehditaan ja talkootyön määrä on valtava, Markkola sanoo.

– Myös opetuksen laatu meidän kyläkouluissa on tasolla, jota emme aina ymmärrä. Koko kylä on koulun puolella, hän jatkaa.

 

Italialainen Bonati Guido (vas.) ja saksalainen Hensel Sascha pääsivät tutustumaan Teuro-Kuuslammin kylien toimintaan. Monitoimihallin lahtivajassa säilytetään metsästysseuran eläinten ruhoja.

Periksi ei anneta

EU-maiden asiantuntijat 17 maasta kokoustivat tällä kertaa Brysselin sijaan Suomessa ja kävivät tiistaina tutustumassa Teuron-Kuuslammen erikoisuuksiin. Tuomo Tuovinen esitteli heille myös kylien toimintamalleja ja tavoitteita. Vieraat kysyivät Tuoviselta muun muassa, mitkä ovat avainasiat, joilla pidätte kylän elinvoimaisena.

– Suomalainen sisu. Emme anna periksi, Tuovinen vastasi. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat