Lounais-Häme Tammela

Vuoden luonnontuotteet on valittu – Tammelalaismartta antaa vinkit niiden hyödyntämiseen

Marttaliitto ja Arktiset Aromit -yhdistys valitsivat vuoden marjan, sienen ja yrtin. Tammelalaiselle Arja Suralle ne kaikki ovat tuttuja.
Vuoden 2020 marja on tyrni, jolla Arja Sura pitää flunssansa tiessään. Kuva: Anna-Mari Henriksson-Helmikkala
Vuoden 2020 marja on tyrni, jolla Arja Sura pitää flunssansa tiessään. Kuva: Anna-Mari Henriksson-Helmikkala

Tyrni, suppilovahvero ja käenkaali eli ketunleipä ovat vuoden 2020 luonnontuotteet. Valinnan tekivät Arktiset Aromit ry ja Marttaliitto.

Valinnoilla halutaan vuosittain nostaa esiin suomalaisia luonnonantimia sekä niiden käyttömahdollisuuksia.

Kaikki kolme luonnontuotetta ovat tuttuja tammelalaismartta Arja Suralle, joka käyttää monipuolisesti sekä vuoden marjaa, sientä että yrttiä.

– Tyrni, suppilovahvero ja käenkaali ovat kaikki hyvin helppoja luonnonkasveja hyödynnettäväksi. Se on yleensä viitseliäisyydestä kiinni, käyttääkö niitä, Sura sanoo.

Tyrnipussi aina auki

Vuoden marjaa eli tyrniä Sura kasvattaa Suomen länsirannikolla. Luonnonvaraisena tyrniä esiintyy Pohjanlahden rannikkoalueella ja Ahvenanmaalla.

– Kyllä tyrnin saa tälläkin seudulla kasvamaan, naapurillamme on Hykkilässä komeat tyrnipensaat, Sura kertoo.

Sura syö tyrniä kokonaisina marjoina, lisää niitä esimerkiksi marjasalaatteihin sekä ”piilottaa” erilaisiin suolaisiin ruokiin.

– Niin saa koko perheen syömään niitä. Tyrniä voisikin hyödyntää nykyistä enemmän suolaisissa ruoissa, onhan se samaan tapaan kirpeähkö kuin puolukka ja karpalo. Esimerkiksi miedon makuisen broilerin kaverina se toimii hyvin.

Suomalaiset suosivat tyrniä myös esimerkiksi kakuissa ja hyytelöissä, mutta niitä Sura ei suosi suuren sokerimäärän vuoksi.

– Minulla on pakasteessa tyrnipussi auki, ja aina kun käyn pakasteella, nappaan kourallisen marjoja suuhuni. Sillä tavalla pidän flunssan poissa.

Syksy oli monipuolisten suppilovahveroiden osalta vaihteleva. Kuva: Juhani Salo
Syksy oli monipuolisten suppilovahveroiden osalta vaihteleva. Kuva: Juhani Salo

”Ihmiset kulkevat pää pystyssä”

Suomalaisten suosikkisienten joukossa oleva suppilovahvero on vuoden 2020 sieni. Mietoa suppilovahveroa voi käyttää monin tavoin ilman esikäsittelyä. Sen voi säilöä kuivaamalla, pakastamalla tai pikkelöimällä.

Sura käy usein poimimassa suppilovahveroita lähimetsästään niiden satokautena.

– Poimin aina kourallisen ja heitän vähän kaikkien ruokien sekaan.

Mennyttä sienisyksyä Sura kuvailee epätasaiseksi. Säkylässä ollessaan hän yritti tavallisen sienisesongin aikaan löytää suppilovahveroita, mutta niitä näkyi vasta myöhään syksyllä.

– Sitten 15.12. katsoin Hykkilässä 50 metrin päässä kotoamme, kuinka niitä oli noussut. Viimeksi eilen tarkistin, josko niitä olisi noussut lisää.

– Kyllä suppilovahveroita löytyy luonnossa kulkiessa, kunhan kävelee katse maassa. Ihmiset kulkevat pää pystyssä, eihän niitä silloin huomaa.

Ketunleivän kukkia voi käyttää koristeina ja lehtiä hyödyntää monissa eri ruoissa. Kuva: AF anja filppula
Ketunleivän kukkia voi käyttää koristeina ja lehtiä hyödyntää monissa eri ruoissa. Kuva: AF anja filppula

Kukat koristeluun, lehdet moneen käyttöön

Vuoden yrtiksi valittiin käenkaali, joka tunnetaan myös ketunleipänä ja revonrieskana, joka muistuttaa ulkonäöltään hiukan apilaa. Käenkaali on hyvin yleinen noin Oulun korkeudelle saakka.

Sura hyödyntää käenkaaliakin monipuolisesti eri ruoissa, leivonnaisissa ja salaateissa. Kukkia hän käyttää koristeluun.

– Miehet sanovatkin aina keväällä, kun esimerkiksi käenkaali, nokkonen ja voikukka alkavat kasvaa, että nyt ei taas tiedä, mitä lautaselta löytyy, Sura naurahtaa.

Ketunleivän avulla on Suran mukaan myös hyvä opettaa lapsia luonnonantimien pariin.

– Ketunleipä on helppo tunnistaa – meillä kolmevuotias lapsenlapsikin oppi sen tuntemaan – ja sen hyvä maku houkuttelee lapset syömään sitä. FL

 

Lue myös: Tammelan Marttojen jäsenmäärä sen kun kasvaa – Nyt marttailu kiinnostaa myös miehiä

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic