Lounais-Häme Kanta-Häme

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä pääsi yllättämään - Siitä otetaan opiksi Kanta- ja Päijät-Hämeen uusissa suunnitelmissa

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden saapuminen pääsi yllättämään monet. Kanta- ja Päijät-Hämeessä aloitetaan varautumissuunnitelmien päivittäminen tällä viikolla.
Joissakin kunnissa vanhat tai jo käytöstäkin poistetut vuokratalot valjastettiin vastaanottokeskuksiksi vuonna 2015. Forssassa vastaanottokeskus sijoittui vanhaan vuokrataloon Saksankujalla. Nyt rakennus on jo purettu. Kuva: Tapio Tuomela
Joissakin kunnissa vanhat tai jo käytöstäkin poistetut vuokratalot valjastettiin vastaanottokeskuksiksi vuonna 2015. Forssassa vastaanottokeskus sijoittui vanhaan vuokrataloon Saksankujalla. Nyt rakennus on jo purettu. Kuva: Tapio Tuomela

Hämeen ely-keskuksen alaisuudessa toimivat laajamittaisen maahantulon yhteistyöryhmät Kanta- ja Päijät-Hämeessä aloittavat työnsä tällä viikolla.

Tarkoituksena on päivittää yhteistyössä maakuntien, kuntien ja viranomaisten kanssa varautumissuunnitelmia mahdollisen pakolaiskriisin ja turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun varalta.

Edelliset varautumissuunnitelmat laadittiin vuonna 2014. Silloin ei vielä osattu aavistaa, että ne jouduttaisiin ottamaan käyttöön jo heti seuraavana vuonna.

– Tilanne oli tuolloin niin erilainen ja asia oli monelle kunnalle ihan vieras. Suunnitelmille ei ollut tuolloin edes tarvetta näköpiirissä, työvoimapalvelu- ja maahanmuuttoasiantuntija Anita Salonen Hämeen ely-keskuksesta kertoo.

Uusi tilanne syksyllä 2015

Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi nopeasti. Tuo syksy oli Anita Salosen mukaan oppimisen paikka, ja kysymykset alkoivat siitä kuka järjestää ja kuka maksaa.

– Monessa kunnassa saatiin vasta vuonna 2015 kokemusta siitä, mitä vastaanottaminen käytännössä vaatii ja tarkoittaa.

Salosen mukaan nyt laadittavasta varautumissuunnitelmasta tulee aiempaa käyttökelpoisempi.

– Nyt meillä on kokemuspohjaa ja vuoden 2015 tilanne on vielä tuoreessa muistissa. Olemme nyt ehdottomasti valmiimpia ja meillä on realistisia vaihtoehtoja mietittynä.

– Enää ei tulisi alkuhämmennystä, vaan asiat saataisiin rullaamaan nopeammin, Salonen sanoo.

Lue lisää: Vastaanottokeskuksen aika Forssassa kesti puolitoista vuotta.

Varautuminen on lakisääteistä

Varautuminen laajamittaiseen maahantuloon kuuluu ely-keskusten lakisääteisiin tehtäviin. Sitä tehdään yhteistyöryhmissä sekä Maahanmuuttoviraston, Punaisen ristin ja kuntien sekä muiden viranomaisten kanssa.

Yksi olennaisimmista asioista on Anita Salosen mukaan tilakysymysten ratkominen eli majoituskelpoisten tilojen kartoittaminen jo etukäteen. Suunnitelmissa kiinnitetään huomiota myös tiedotukseen sekä lasten opetuksen järjestämiseen.

Nyt Hämeessä työnsä aloittavat yhteistyöryhmät ovat ensimmäistä kertaa maakuntakohtaisia, eli Päijät-Hämeellä ja Kanta-Hämeellä on kummallakin omat yhteystyöryhmänsä.

Tuoreet opit muistissa

Suomen Punaisen Ristin vastaanottotoiminnan asiantuntija Hanna-Leena Tikkanen kertoo, että vuoden 2015 kokemusten perusteella SPR on uudistanut henkilöstön ja vapaaehtoisten koulutusta sekä tehnyt uusia tukimateriaaleja heidän käyttöönsä.

– Me toki varauduimme ennenkin, mutta nyt meillä on tuoreet opit hyödynnettävänä ja valmiussuunnitelmia päivitetään edelleen jatkuvasti.

SPR osallistuu myös aktiivisesti varautumiseen yhdessä maahanmuuttoviraston, kuntien, ely-keskusten ja viranomaisten kanssa.

SPR oli vuoden 2015 alussa tehnyt ensimmäistä kertaa oppaan maahantulijoiden järjestelykeskuksen perustamisesta. Sitä tarvittiinkin heti tuoreeltaan.

Tornioon perustettu järjestelykeskus otti vastaan Ruotsin rajan yli saapuneita ihmisiä ja sijoitti heitä eteenpäin vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin.

– Ensimmäiset indikaatiot tulevasta saatiin kesän 2015 aikana ja valmiuden nostaminen aloitettiin jo ennen elokuuta. SPR ylläpitää perusvalmiutta muitakin tilanteita kuin turvapaikanhakijoiden vastaanottoa varten ja pääasiassa vapaaehtoisvoimin pystyttiin perustamaan noin sata uutta yksikköä, Tikkanen kertoo.

Uusien yksiköiden nopeassa perustamisessa ei sinänsä ollut Punaiselle ristille mitään uutta. Vain mittakaava oli Tikkasen mukaan jotain ennen Suomessa kokematonta.

– Mutta me emme puhu pakolaiskriisistä. 32 000 turvapaikanhakijaa ei ole maailmanlaajuisesti merkittävä määrä, vaikka Suomessa se toki oli kymmenkertainen määrä normaaliin verrattuna.

 


“Enää ei tulisi alkuhämmennystä, vaan asiat saataisiin rullaamaan nopeammin”


 

221:stä 43:een keskukseen

Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan Suomessa toimi enimmillään vuoden 2016 helmikuussa 221 vastaanottokeskusta.

Viime joulukuussa keskuksia oli toiminnassa 43, joista kuusi on alaikäisiä varten. Vastaanottokeskuksissa asui 8400 aikuista ja 55 lasta.

Hämeessä vastaanottokeskuksia toimii Lammilla, Lahdessa ja Heinolassa.

Vuoden 2015 syksyn jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä laski nopeasti takaisin normaalille 2000-luvun tasolle ja määrä on ollut laskussa.

Viime vuonna Suomeen tuli 4174 turvapaikanhakijaa. FL

Fingerpori

comic

Näkoislehti

25.2.2020

Uusimmat