Vuoroasumisesta on tulossa virallista, mutta onko se hyväksi lapselle?

Helsinki
15.11.2018, 12:51

Kotimaa

Joka viikko sadat suomalaislapset pakkaavat reppunsa ja vaihtavat kotia. Tarkkaa tietoa lukumäärästä ei ole, mutta on arvioitu, että 10-15 prosenttia eroavista vanhemmista päätyy siihen, että lapset asuvat vuorotellen molempien vanhempiensa luona.
Vuoroasumisesta on tulossa myös virallista, sillä lapsen tapaamisoikeuksia laajentava sekä vieraannuttamista ja vuoroasumista käsittelevä lakiesitys on etenemässä sote-valiokunnasta valmistavaan keskusteluun. Eduskuntakäsittelyjen jälkeen vuoroasuminen kirjattaisiin uudistettavaan lapsenhuoltolakiin, minkä jälkeen se näkyisi myös väestötietojärjestelmässä. Etuuksiin tai palveluihin sillä ei toistaiseksi olisi vaikutusta.
Tutkija Malin Bergström Ruotsista on vuoroasumisen johtavia asiantuntijoita. Hänen mukaansa näyttö vuoroasumisen hyödyistä avioerotapauksissa on kiistatonta.
– Joidenkin lastenpsykiatrien mukaan vuoroasuminen on erittäin stressaavaa lapsille. Mitkään niistä tutkimuksista, joita me olemme käyneet läpi, eivät kuitenkaan tue tällaista väitettä. Päinvastoin, vuoroasujat ovat vähemmän stressaantuneita kuin sellaiset erolapset, jotka eivät vaihda kotia, Bergström sanoi puhelimitse STT:lle.
Bergströmin mukaan lapset sopeutuvat nopeasti uusiin tilanteisiin.
– Lapselle tärkeintä on turvallinen kasvuympäristö. Jos hänellä on sellainen, muuttaminen itsessään ei ole stressaavaa. Sen sijaan, jos toinen vanhemmista vain katoaa, ja lapsi näkee häntä vain rajoitetusti, tilanne on täysin toinen ja erittäin kuormittava, Bergström kiteyttää.
– Asumismuodolla ei näyttäisi olevan niin suurta vaikutusta. Tärkeintä on, että molemmat vanhemmat ovat läsnä lapsen elämässä, ja heidän oma elämänsä on kunnossa, Bergström uskoo.

Tasa-arvo vai lapsen etu?

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kuuluu niihin Bergströmin mainitsemiin “joihinkin lastenpsykiatreihin”, jotka eivät ole vuoroasumisen kiihkeitä puolestapuhujia. Sinkkonen kehotti kolmisen vuotta sitten Ylen haastattelussa vanhempia itse pakkaamaan kerran viikossa laukkunsa, jos se on niin kivaa.
Aivan näin jyrkkää kantaa ei nyt tule, mutta edelleen Sinkkonen muistuttaa, että vuoroasumisessa saattaa olla kyse enemmän vanhempien tasa-arvosta kuin lapsen edusta.
– Vuoroasuminen voi toimia, jos vanhemmat asuvat verrattain lähekkäin, heidän välinsä ovat hyvät ja lapsi on yli kuusivuotias, Sinkkonen luettelee.
Sinkkosen mukaan vuoroasumisen ulkomaisissa tutkimuksissa on usein poimittu “rusinat pullasta” ja otettu mukaan vain sitä tukevat osat. Toinen ongelma on, että jos vanhemmat ovat kerran päättäneet erota, heidän välinsä ovat luonnollisesti ainakin alussa hyvin tulehtuneet.
Sinkkonen evästää erovanhempia miettimään tarkkaan, mikä omalle lapselle on parasta.
– Miettikää, mikä sille teidän omalle lapsellenne on parasta. Ja jaksatteko pyörittää sitä systeemiä.

https://yle.fi/uutiset/3-8470774

STT

Kuvat: