Lounais-Häme Lounais-Häme

Vuosikirjan verran luettavaa kotiseutuhistoriasta kiinnostuneille

Lounais-Hämeen Kotiseutuyhdistyksen tuore vuosikirja on monipuolisesti kiinnostava lukupaketti.
Tuuli Ravantin Yhtiönpuiston poluilta -kirjoituksen kuvitusta: Näkymä Forssan puutarhasta 1900-luvun alussa.
Tuuli Ravantin Yhtiönpuiston poluilta -kirjoituksen kuvitusta: Näkymä Forssan puutarhasta 1900-luvun alussa.

Suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä Forssan ja samalla koko seutukunnan kulttuuripolitiikkaan peräänkuuluttava Keijo Ahon kirjoitus on johdantopaikalla Lounais-Hämeen Kotiseutuyhdistyksen uudessa vuosikirjassa. Hän toteaa asiassa tarvittavan kokonaisvaltaista ajattelu- ja suhtautumistavan muutosta.

Tällä hetkellä Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry:tä puheenjohtajana luotsaava Aho toivoo, että lounaishämäläiset kuntapäättäjät ja muut rahoittajat sekä kulttuurikentän toimijat alkaisivat keskinäisen riitelyn, kateuden ja toistensa kyräilyn ja muun pikkupolitikoinnin sijaan katsella oikeasti eteenpäin ja ryhtyisivät yhteistyöhön.

 

Keijo Ahon 16-sivuinen Forssa ennen ja nyt – näkökulmia alueemme tulevaisuuteen -teksti koostuu hänen Forssa eläväksi ja kauniiksi -yhdistyksen vuoden 2019 kevätkokouksessa pitämästään esitelmästä.

Kaiken kaikkiaan Lounais-Hämeen Kotiseutuyhdistyksen vuosikirja 88–2019 jatkaa edeltäjiensä viitoittamalla linjalla monipuolisesti kiinnostavana lukupakettina.

 

Ilkka Kononen nostaa Rohkea kirjoitus -artikkelissaan esille Forssan Lehden etusivulla 19.6.1918 julkaistun kirjoituksen Älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi.

Kononen määrittelee kirjoituksen huomattavaksi rohkeuden osoitukseksi sekä kirjoittajalta että kirjoituksen julkaisseelta lehdeltä. Tilanne oli hänen mukaansa siinä vaiheessa eittämättä monella tapaa jännittynyt.

Myös Forssan Lehti oli tuolloin joutunut mukautumaan sotilaiden määrittämiin rajoihin. Vastikään käydyn sisällissodan tapahtumista toki kerrottiin ja niitä kerrattiin, mutta vain valkoisia näkökulmia toistaen.

Tiedossa ei ole kuka rohkean kirjoituksen on laatinut. Ilkka Kononen esittää houkuttelevana mahdollisuutena, että kirjoituksen alle painetut nimikirjaimet K.P. viittaisivat Forssa-yhtiön silloiseen johtajaan, vapaaherra K.E. Palméniin. Nimikirjaimet saattaisivat viitata hänen mukaansa myös monipuoliseen kulttuurihenkilöön Kalle Pylkkäseen.

Keijo Aho toteaa Forssan historianperinteeltään rikkaaksi kaupungiksi. Idylliäkin löytyy vielä vaikkapa Saunasillan ympäristöstä, mutta yleisilme kaipaisi kohennusta. Kuva: Tapio Tuomela
Keijo Aho toteaa Forssan historianperinteeltään rikkaaksi kaupungiksi. Idylliäkin löytyy vielä vaikkapa Saunasillan ympäristöstä, mutta yleisilme kaipaisi kohennusta. Kuva: Tapio Tuomela

 

Jukka Kuparisen Seurakunta ja kotirintama, alaotsikoltaan Tammelan ja Forssan seurakuntien haasteet sotavuosina 1939–1945 -kirjoitus tarjoaa lukijalle kattavilla lähdetiedoilla varustetun ja muutenkin akateemisella tutkijan otteella syntyneen katsauksen seutumme lähihistoriaan.

Kirjoittajan lisensiaattityöhön nojaava artikkeli keskittyy erikoishaasteisiin, joiden keskelle seurakunnat joutuivat tahtomattaan paikallisyhteisön tärkeinä toimijoina. Kuparinen summaa 21-sivuisessa kirjoituksessaan keskeiseksi sodan seurakunnille aiheuttamaksi tehtäväksi sodassa kaatuneitten ja heidän omaistensa hoidon.

– Tämän seurakunta hoiti erittäin tunnollisesti. Se oli myös palkitsevaa, sillä sankarihaudoilla kirkko tunsi olevansa keskellä kylää.

 

Tuuli Ravantti toteaa Yhtiönpuiston poluilla -kirjoituksessaan Yhtiönpuiston tarinan nivoutuvan yhteen Forssan kehräämön perustamisen kanssa. Kun Axel Wahren vuonna 1847 aloitti suuren rakennusurakkansa Kuhalankoskella, hän rajasi kosken vastarannalle alueen, jonne visioi jokilaaksoon levittäytyvän puistomaiseman.

Seikkaperäisen tietoannoksen sisältävään ja samalla elämänmakuiseen artikkelikokonaisuuteen liittyy yhtä oleellisena kuin ansiokkaanakin osana Forssan historiallista olemusta ilmentävä kuvitus.

Kirjan päättää laaja katsaus Lounais-Hämeen kotiseututoimintaan. FL

Lounais-Hämeen Kotiseutuyhdistyksen vuosikirja 88 – 2019 on myynnissä Forssan museossa, Suomalaisessa Kirjakaupassa ja Somerkirjassa.

Uusimmat