Lounais-Häme

Wahren-keskuksen ilmaisiin laatukerhoihin ei löydy lapsia

9-vuotiaat Madeleine Busk ja Emma-Sofia Mäkinen pujottelevat pienen pieniä helmiä kalastajanlankaan Forssan museon aulan pöydän ääressä.

Tytöt ovat tekemässä unisiepparia.

-Sen pitäisi siepata pahoja unia, Emma-Sofia sanoo ja lisää painokkaasti, että hän ei kyllä oikein taida uskoa siihen.

-Ei tämä ole vaikeaa, mutta ärsyttävää, Madeleine jatkaa ja miettii, miten saisi höyhenen paikoilleen.

Tytöt ovat ainoita osallistujia maanantain Minä ja ympäristöni -kerhossa. Kerho on tarkoitettu 3–6 -luokkalaisille.

 

Kerhon ohjaaja Minna Tiirikainen-James toteaa, että tavoitteena on luoda luottamussuhde lasten kanssa. Kun se on tehty, päästään siirtymään tilasta ulospäin.

Esitteen mukaan tarkoituksena on tutkia ympäristöä ja omaa itseä erilaisia ilmaisukeinoja käyttäen. Ilmaisukeinoina on ainakin muovailu, kollaasien tai korujen teko, valokuvaus ja keramiikka.

-Joo, kuulostaahan se monimutkaiselta, mutta kuten tyttäreni sanoo: miksi tehdä helposti, kun voi tehdä vaikeasti, Tiirikainen-James naurahtaa.

 

Kehräämön kulttuurikerhot ovat opetushallituksen rahoittamia kerhoja.

-Kyse on matalan kynnyksen maksuttomasta kerhotoiminnasta, Tiirikainen-James kertoo.

Toiminta alkoi viime viikolla, mutta osallistujia ei oikein ole. Madeleine ja Emma-Sofia ovat lähes ainoita.

-Pojat ei tykkää askartelusta, Emma-Sofia tietää syyn.

Mutta olisihan niitä tyttöjäkin.

-Äiti ilmoitti minut, Madeleine selventää ja virnistää hieman harmissaan.

Tytöt ovat kavereita. Madeleine oli viime viikolla kerhon ainoa osallistuja ja hän päätti pyytää Emma-Sofiaa mukaan. Tytöt käyvät Kuhalan koulua.

 

Tiirikainen-James kertoo, että hän on käynyt kouluilla kertomassa ilmaisista kerhoista ja vanhemmille on mennyt tietoa.

Hän toteaa, että Forssassa on paljon harrastusmahdollisuuksia, varsinkin urheiluun liittyviä.

-Jos käy neljä kertaa viikossa treeneissä, niin ei siinä muuta jaksa harrastella.

Toisaalta Tiirikainen-James muistuttaa, että kaikilla ei ole mitään harrastuksia.

-Kävin kesällä Vesihelmessä uimakoulussa. Siellä oli sikakivaa, Madeleine kertoo.

Hän voisi käydä myös vaikka kokkikerhossa.

 

Katutaide-kerhon vetäjän Marko Viikin piti aloittaa viime viikolla oma kerhonsa. Paikalle ei tullut ketään. Eikä tällä viikollakaan tullut ketään.

Viime vuonna osallistujia oli kolme, neljä.

-Olemme mainostaneet jonkun verran somessa, mutta luulen, että parasta olisi, jos vanhemmat mainostaisivat kerhoja lapsilleen.

Viik harmittelee, että ilmainen kerho jää käyttämättä. Nuorilla olisi käytössään kaikki tarvittavat välineet.

-Jos olisin itse saanut ilmaisia välineitä, kun aloitin 12-vuotiaana graffitien teon, olisin ollut innoissani.

Katutaide-kerhoon tulijan ei tarvitse olla hyvä piirtäjä. Viikin mukaan taitoja voi kehittää.

Hän kuitenkin arvelee, että kaikkia vanhempia katutaide ei innosta.

-Esimerkiksi muraaleja tehdään ympäri Suomea. Muraali on yksi osa katutaidetta.

Forssassa ei ole edes laillista paikkaa, jossa nuoret voisivat tehdä graffiteja.

 

Forssan museon museonjohtaja Kati Kivimäki kertoo, ettei yksikään yläkoululainen ole ilmoittautunut kerhoihin.

Se harmittaa, koska kerhot on suunniteltu sen perusteella, mitä nuoret ovat itse halunneet.

Kivimäen mukaan vanhempien pitäisi ottaa jämäkämpi ote ja houkutella lapsensa harrastuksiin.

-Nuorten aika kuluu niin ketterästi pelien ja netin ääressä, etteivät kerhot kiinnosta. Olemme kyllä jännän äärellä, Kivimäki miettii. FL

 

Kehräämön maksuttomat kerhot
Minä ja ympäristöni 3-6-luokkalaisille.Kirjataidekerho 3-6-luokkalaisille.Luontoseikkailu 3-6-luokkalaisille.Menneisyyden etsijät 3-6-luokkalaisille.Katutaide yläkoululaisille.Ellu-koulutus (lemmikit) 7-9-luokkalaisille.Elokuvatyöpaja yläkoululaisille.Elokuvakerho yläkoululaisille.Miten minusta tulee minä? 7-luokkalaisille.Muotipiirtäminen ja vaatesuunnittelu yläkoululaisille.Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Tuuli Ravantti p. 040-1816682.

Uusimmat