Lounais-Häme

Wahrenin vasen käsi esittäytyy

Vuonna 1849 syntynyt ja 1912 kuollut Christian Bruun kuului Suomessa aikansa merkittävimpiin teollisuusjohtajiin. Hän vietti myös Forssassa elämänjakson, jonka tuloksia on nähtävissä edelleen.

Bruun vaikutti Kuhalankosken partaalle nousseessa tehdasyhdyskunnassamme 1870-luvun puolivälistä vuoteen 1887. Ilppo Aaltonen kirjoittaa tuoreessa Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa 86 – 2017, että hänestä tuli nopeasti Forssa-yhtiössä koko henkilökunnan arvostama johtaja.

Kun Wahrenin vävy, Albert Stålström, kuvasi saksalaissyntyistä konttoripäällikkö Rudolf Meyeria isännöitsijän oikeaksi kädeksi, luonnehti hän Christian Bruunia isännöitsijän vasemmaksi kädeksi.

-Meyer lienee ollut perinteinen kamreerityyppi ja Bruun vastaavasti ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleva, innostava johtaja, Aaltonen päättelee.

Hän luonnehtii Bruunia kiinnostavaksi tuttavuudeksi, joka vei mennessään. Ansioihinsa nähden vähälle huomiolle jääneen miehen jäljille hän pääsi kulttuurineuvos Ulla Nummikosken Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistykselle lahjoittaman ja Forssan kirjastoon sijoitetun kirjaston sisältämän tausta-aineiston kautta.

Noin satasivuisen vuosikirjan sisällöstä Aaltosen Christian Bruun -osuus kattaa puolet. Kirjoitus sisältää ansionsa myös taustoittamalla Bruunin toimintaympäristöjä mukaan lukien Forssa-yhtiön synty ja alkutaival.

Christian Bruun kouluttautui Dresdenin polyteknisessä opistossa. Monipuolinen työura vei miehen Sveitsissä tapahtuneen konepajaharjoittelun jälkeen tekstiiliteollisuuden lisäksi paperitehtaiden ylimmille ja vastuullisimmille näköalapaikoille.

Forssasta Bruun siirtyi Vaasan Puuvilla Oy:n toimitusjohtajaksi ja sieltä Finlaysonin, Suomen Trikoon edeltäjän John Dalberg & Co:n ja edelleen Valkeakosken paperitehtaan toimitusjohtajaksi.

 

Kotiseutuneuvos Nummikosken kirjaston lisäksi Ilppo Aaltonen toteaa saaneensa Bruunista tietoa Wahren-elämäkertaa kirjoittavalta Jouni Yrjänältä.

-Bruun kuului niihin, joissa oli sellaista henkeä, jota Forssasta pitäisi jälleen löytyä. Historiamme tiedostaminen sekä esille tuominen tarjoaisi aineksia asioihin tarttumiseen niin, että pääsisimme nousuun nykyisestä kuopastamme, Aaltonen huomauttaa.

Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen tuore vuosikirja sisältää myös Matti Lindforsin kirjoituksen isoisänsä isästä, taidemaalari Albert Lindforsista. Kohteensa nuoruusvuosiin painottuvaa kirjoitusta täydentää kiinnostava kuva-aineisto.

Kuvitus tuo tärkeää ulottuvuutta myös teoksen Christian Bruun-kokonaisuuteen. Ilppo Aaltonen on jäljittänyt kirjoitukseensa kuva-aineistoa Ulla Nummikosken arkistojen ohella UPM keskusarkistosta, Työläismuseo Werstaasta, Elinkeinoelämän keskusarkistosta, Museokeskus Vapriikista sekä Forssan Museosta. Lisäksi hän on kuvannut kirjaan vielä jäljellä olevia kohteita, jotka Bruun suunnitteli Forssan aikanaan. FL

Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja 86 – 2017 on hankittavissa Forssan Museolta sekä Suomalaisesta kirjakaupasta.

Uusimmat