Lounais-Häme

Wihurin tiedepalkinto forssalaissyntyiselle ilmakehätutkijalle

Maailman johtava ilmakehätieteiden tutkija, akatemiaprofessori Markku Kulmala pokkasi maanantai-iltana tämänvuotisen Wihurin kansainvälinen palkinnon, jonka palkintosumma on 150 000 euroa.

Kuluva vuosi on ollut Kulmalalle erityisen menestyksekäs. Keväällä hänelle myönnettiin akateemikon arvonimi ja hänen tutkimushankkeensa sai 2,5 miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta.

Tämä tutkimushanke puntaroi Kiinan ilmanlaatuun ja Siperian ilmastoon liittyviä kysymyksiä, maanpinnan ja ilmakehän vuorovaikutuksia Kiinassa ja Venäjällä.

-Vuorovaikutukset ovat niin mutkikkaita, vähän kuin himmeli, Kulmala kuvaa.

-Yksi suuri ongelma on, että meillä ei ole Kiinassa eikä Venäjällä riittävästi sellaisia mittausasemia, joilla pystytään saamaan kunnollista, kovaa dataa.

 

Suomessapa on. Helsingin yliopisto on rakentanut ja kehittänyt Hyytiälään Juupajoelle fysiikan laitoksen ja ilmakehätutkimuksen mittausaseman, joka on Kulmalan mukaan maailman paras.

-Ilmasto on ilman muuta muuttumassa, mutta tarkkoja yksityiskohtia ei tiedetä. Koska ei tunneta yksityiskohtia, tarvitsemme lisää dataa, hän sanoo.

-Tarvitsemme enemmän tietoa, maailmassa on paljon alueita, joissa ei mitata ilmakehää monipuolisesti.

Kulmala vertaa, että säätilaa loka-marraskuussa olisi mahdoton ennustaa, jos säätilaa mitattaisiin vain juhannusaattona.

-Vastaavasti tarvitsemme entistä tarkempia mittauksia ympäri maapalloa, jotta pystymme saamaan nämä mallit ja ilmastoennusteet paremmiksi.

 

Suomessa on keskitytty puhumaan metsistä hiilinieluna, hiilivarastona.

– Se on ilman muuta tärkeä asia, mutta sen lisäksi suomalaiset metsät tuottavat pienhiukkasia, jotka hidastavat ilmastonmuutosta, huomauttaa Kulmala.

Hänen erikoisalaansa ovat juuri pienhiukkaset. Hän on aerosolitutkimuksen huippunimenä geotieteiden viitatuin tutkija maailmassa.

Kulmala arvioi, että hänen metsätutkimuksensa tulee vielä muuttamaan keskustelun näkökulmaa. Metsät ovat hänestä merkittävässä roolissa paikallisen ja alueellisen ilmaston kannalta, koska ne haihduttavat vettä, tuottavat pienhiukkasia, pilviä ja vaikuttavat näin koko veden kiertokulkuun.

-Minun näkemykseni on se, että terveet metsät ovat oleellinen osa tässä prosessissa, joka hidastaa ilmastonmuutosta.

 

Hiilidioksidivetoista, globaalia ilmastonmuutosta ei pidä sekoittaa alueelliseen ilmanlaatuun, jonka taustalla ovat etenkin pienhiukkaset, typen oksidit sekä häkä.

Kiina, jossa kuolee ilmansaasteisiin pari miljoonaa ihmistä vuodessa, on rahoittamassa Helsingin yliopiston opein 19,5 miljoonalla eurolla mittausaseman rakentamista Pekingiin.

-Kiinan ilmanlaatuongelma on niin akuutti, että siihen on pakko saada ratkaisu aivan lähivuosina, sanoo Kulmala.

Hän on ainoana suomalaisena Kiinan tiedeakatemian jäsen. FL

 

Ilmakehän pienhiukkasten asiantuntija
Akateemikko Markku Kulmala syntyi Forssassa vuonna 1958 ja kirjoitti ylioppilaaksi Linikkalan lukiosta 1977.Hän valmistui pääaineenaan fysiikka filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1983 ja fysiikan tohtoriksi 1988.Helsingin yliopistossa professorina ja Kuopion ylipistossa dosenttina työskentelevä Kulmala on julkaissut uransa aikanayli 860alkuperäistä tutkimuspaperia.Väitöskirjatutkijoita hän on kouluttanut peräti66.Kulmalan tutkimuksen keskiössä ovat ilmakehän pienet hiukkaset sekä metsän ja ilmakehän vuorovaikutussuhteet.Hän on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista.Hän on perustanut Suomeen kolme ilmakehän pitoisuuksia mittaavaa SMEAR-asemaa.

Uusimmat