Yhteislyseon kuvataidelinjalla on vetovoimaa – "Ensisijainen ajatus ei ole ollut estää nuoria lähtemästä muualle"

– Aika siistiä, että tännekin saatiin vähän eloa. Olisi ollut harmi, jos olisi tarvinnut lähteä kuvataidelukioon Tampereelle tai Helsinkiin, jokioislainen Lotta Tuomola sanoo.

Humppilalaiselle Elli Wessmanille kuvataide- ja muotoilulinja ratkaisi sen, että hän valitsi Forssan yhteislyseon Loimaan lukion sijaan.

Kuvataiteen opettaja Marjo Ruskelasta tuntuu hyvältä, että paikallisella vaihtoehdolla on vetovoimaa, vaikkei ensisijainen ajatus ole ollut estää nuoria lähtemästä opiskelemaan muualle.

Kuvataide- ja muotoilulinja perustettiin viime syksynä Forssan yhteislyseoon, jotta seudun vahvuuksia saataisiin hyödynnettyä lukio-opetuksessa.

Lyseolla järjestettävien opintojen lisäksi linjalla voi ottaa opintoja Forssan kuvataidekoulusta, Forssan ammatti-instituutin keramiikan alalta ja Wahren-opiston taito- ja taideaineista.

Ruskela saattaa opiskelijat ensimmäisellä kerralla henkilökohtaisesti lyseon ulkopuolisille kursseille.

– Ei opiskelijoita voi vain heittää muualle suorittamaan jotakin. Jokaisen kanssa sovitaan erikseen, miten edetään. Autan alkuun, seuraan opintojen edistymistä ja teen kurssin arvioinnin.

Raksi ruutuun hakulomakkeessa

Kuvataide- ja muotoilulinjalle hakeutui täksi lukuvuodeksi parikymmentä opiskelijaa.

– Ilmeisesti tällaiselle oli tarvetta, sillä linjaa ei sen isommin markkinoitu, Ruskela kertoo.

Ysiluokkalaisten huoltajille järjestetyn vanhempainillan perusteella vaikuttaa siltä, että ensi lukuvuonna linjalla aloittaa suunnilleen yhtä paljon opiskelijoita.

Ainakaan toistaiseksi pääsykoetta ei ole, vaan linjalle pääsee laittamalla hakulomakkeessa raksin ruutuun.

– Jos tulijoita on huomattavasti enemmän, se on positiivinen ongelma, joka ratkaistaan sitten, kun se eteen tulee.
 

---

”Tämä on nimenomaan aine, jossa harjaannutaan.”

---

 

Keväällä opintomatkalle Pariisiin

Kuvataidelinja eroaa kuvataidelukiosta siinä, että linjalla lukion pakollisia opintoja ei voi korvata kuvataiteen opinnoilla.

Linjalla on käytävä vähintään kahdeksan kuvataiteen kurssia, mutta halutessaan kursseja voi suorittaa jopa tuplamäärin.

– Normaalisti lukion aikana suoritetaan 1–2 kuvataiteen kurssia. Silloin eväät tekemiseen jäävät aika heikoksi, sillä tämä on nimenomaan aine, jossa harjaannutaan, Ruskela toteaa.

Anni Eskelinen haluaisi jatkaa kuvataideopintojen parissa lukion jälkeenkin, ja Lotta Tuomola haaveilee taideterapeutin ammatista.

– Kun kuvataidetta on koulussa, se antaa inspiraatiota ja kannustaa tekemään taidetta myös vapaa-ajalla, Eskelinen pohtii.

He ovat tähän mennessä etsineet linjalla taiteilijaminäänsä, opetelleet erilaisten välineiden käyttöä ja tutustuneet taidehistoriaan.

– Aikajanaa tehdessä löysin paljon taiteilijoita, joista en ollut ennen tiennyt ja joiden tyyliin tykästyin, Tuomola kertoo.

Ryhmä vierailee Helsingin taidemuseossa pari kertaa vuodessa, ja keväällä tiedossa on taidematka Pariisiin.

– Koetamme pitää opiskelun kansainvälisenä, Ruskela sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Haaveissa toinen kuvataiteen opettaja

Yhteislyseo on panostanut linjaan hankkimalla luokallisen tietokoneita, joissa on kuvataideohjelmia.

Seuraavaksi odotellaan remonttia, jossa kuvisluokan ulkopuolella olevan mopokypärätelineen paikalle tehdään näyttelytilaa.

– Toivottavasti linja saisi niin suuren sukseen, että lyseoon saataisiin toinen kuvataiteen opettaja, joka voisi keskittyä mediaan ja elokuvaan, Ruskela haaveilee. _FL