Lounais-Häme

Yhteisö tärkeämpi kuin omatunto

Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo saapui perjantaina piispantarkastukselle Humppilan seurakuntaan. Päivän ohjelmaan kuului muun muassa vierailu Kirkonkulman koululla sekä käynti Suomen Telakone oy:llä ja paikallisella maatilalla. Kolmipäiväisen matkan päätarkoituksena oli selvittää seurakunnan toimintaa, kuulumisia ja näkymiä.

Seurakunnille yhteisiä ja päivänpolttavia kysymyksiä ovat resursseihin liittyvät pohdinnat.

-Miten voidaan parhaiten palvella ihmisiä seuduilla, joilla on selvästi vähemmän syntyvyyttä kuin kuolleisuutta? Yksi kysymys on myös, miten saataisiin kansa käymään kirkossa, Repo luettelee.

-Jos joudutaan säästämään, miten mennään eteenpäin: voidaanko tehdä yhteistyötä naapuriseurakuntien kanssa? Joitakin vuosia sitten puuhattiin seurakuntaliitoksia, mutta nyt ei ole sellaisia näköpiirissä. Nyt etsitään niitä keinoja, joilla voidaan sopimuksilla tehdä yhteistyötä naapureiden kanssa, kertoo Repo.

Valtakunnassa ja kirkossa puhututtaa myös mahdollisesti ensi maaliskuussa muuttuva avioliittolaki.

Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi elokuun lopussa selonteon voimassa olevasta avioliitto-opista seurakuntien ja papiston tueksi. Sen mukaan lain muutos ei muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona. Lakimuutos ei myöskään vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Pappi tai seurakunnan työntekijä voi edelleen rukoilla maistraatissa avioliiton solmineiden puolesta. Mikä piispan kanta kirkon ja lainsäädännön välisessä eripurassa on?

-Papin tehtävä on olla kirkon yhteisen uskon edustaja. Jakavissa kysymyksissä papin on viisaampaa ajatella toimitusta pyytävien lisäksi myös muita seurakuntalaisia ja uskottavuuttaan toisten ihmisten edessä. Meillä on sellaisiakin pappeja, jotka eivät suostu tekemään työtä naispappien kanssa omantuntonsa käskystä, ja sitten on niitä, jotka ottavat oikeudet omiin käsiin avioliittoon vihkimisessä.

-Kummatkaan näistä eivät ymmärrä kirkon yhteisen päätöksenteon merkitystä, tai ajattelevat, että se ei koske heitä, sanoo Repo.

Maahanmuutto ja vihapuhe herättivät kysymyksiä ala-asteen liikuntasalissa pidetyssä kyselytilaisuudessa opettajien keskuudessa.

-Vuosi sitten tuli maahan paljon turvapaikanhakijoita, ja silloin seurakunta lähti nopeasti tarjoamaan heille majoituksia. Majoitustarve meni ohi, kun vastaanottokeskukset alkoivat toimia. Seurakunnille jää vastuu integroida näitä ihmisiä suomalaiseen yhteiskuntaan ja tehdä sitä tutuksi heille. Eri puolilla on ollut esimerkiksi yhteisiä aterioita, joissa turvapaikanhakijat ovat laittaneet ruokia. Seurakunnilla on myös iso vastuu asenneilmapiiriin vaikuttamisessa, eli vieraanvaraisuuden ja lähimmäisyyden osoittamisessa, kommentoi Repo.

Onko kirkollinen yhtenäisyys kansaa jakavien kysymysten keskellä hajoamassa?

-Vain jos ihmiset ovat hyvin ehdottomia eivätkä pysty näkemään, miten ovat yhteydessä eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Jos ei pystytä puhumaan itse asioista ja niiden vaikutuksista, vaan ylennetään kiista suuren periaatteen tasolle, keskustelu muuttuu tunteelliseksi, toteaa Repo.

-Ei kirkko hajoa siitä, että osallistutaan jumalanpalveluksiin, lauletaan virsiä ja tullaan ehtoolliselle. Jos joku ei pysty osallistumaan toimintaan, koska seurakunnassa on toisenlaisia ihmisiä kuin hän, ei hän silloin kykene saamaan niitä aineksia elämäänsä, jotka rakentaisivat yhteyttä, piispa lisää. FL

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic