Lounais-Häme Laitila

Yksinäisyys aiheuttaa nuorelle usein häpeää – Moni pitää omana tietonaan koska pelkää vanhempien reaktioita

Moni nuori salaa yksinäisyytensä vanhemmiltaan.
Se, millä tavalla nuoren yksinäisyys näyttäytyy ulospäin, riippuu pitkälti hänen persoonastaan ja toimintatavoistaan ylipäätään. Kuva: Seppo Pessinen
Se, millä tavalla nuoren yksinäisyys näyttäytyy ulospäin, riippuu pitkälti hänen persoonastaan ja toimintatavoistaan ylipäätään. Kuva: Seppo Pessinen

Nuoren yksinäisyys voi jäädä vanhemmalta huomaamatta, vaikka suhde vanhempaan olisi hyvä tai läheinen. Moni nuori suojelee vanhempiaan omalta surultaan, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

–  Oman lapsen kokema yksinäisyys on yleensä vanhemmalle niin ahdistava ja surettava asia, että nuori pelkää joutuvansa ikään kuin kannattelemaan omaa vanhempaansa ja suremaan myös hänen suruaan. Tästä syystä nuori voi ajatella, että on helpompaa, jos vanhemmat eivät tiedä.

Pajamäen mukaan asiasta vaikenemisen taustalla voi olla myös nuoren kokemus siitä, että aikuisilla on vain pieni rooli ja hyvin vähän kykyä auttaa nuorten keskinäisiin suhteisiin liittyvissä asioissa.

Se, millä tavalla nuoren yksinäisyys näyttäytyy ulospäin, riippuu pitkälti hänen persoonastaan ja toimintatavoistaan ylipäätään. Mahdollisia yksinäisyydestä kertovia merkkejä voivat olla alakuloisuus, vetäytyvyys tai jatkuva pahantuulisuus.

Puhevälit vanhempiin ovat parantuneet

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin- ja nettipalveluissa yleisimpiä nuorten esille nostamia aiheita ovat nimenomaan yksinäisyys, vaikeudet vertaissuhteissa sekä ulkopuolelle jättämisen kokemukset.

–  Moni nuori kokee, että anonyymissä palvelussa on helpompi puhua vaikeista ja etenkin häpeän tunnetta tuottavista asioista, Pajamäki kertoo.

Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen kertoo, että osalla nuorista yksinäisyyden kokemukset jatkuvat vuosia. Nämä nuoret ovat todennäköisesti jääneet pohtimaan tätäkin asiaa yksin.

–  Viimeisimmän Kouluterveyskyselyn mukaan lasten ja nuorten keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa on kuitenkin parantunut aiemmasta, Mertanen huomauttaa.

Viime vuoden syyskuussa julkaistun Kouluterveyskyselyn mukaan noin joka seitsemäs nuori kokee yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Lisäksi noin joka kymmenes nuori kertoo, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää.

Nuorten yksinäisyys on lisääntynyt viime vuosina jonkin verran. Viime vuoden kyselyyn vastasi yli 155  000 yläkoulun ja toisen asteen opiskelijaa.

Sosiaalinen media myös yhdistää nuoria. Forssan Lehden haastattelussa helmikuussa Paulina Gawlik ja Lotta Lehtovirta totesivat, että kännykällä on mukava pitää yhteyttä kavereiden kanssa. Arkistokuva.

Sosiaalista tai emotionaalista yksinäisyyttä

MLL:n Pajamäen mukaan yksinäisyys voi olla sosiaalista, eli nuorella ei ole verkostoa tai kavereita. Lasten ja nuorten puhelin- ja nettipalveluissa nuorten kokema yksinäisyys on kuitenkin useammin emotionaalista.

–  Tämä tarkoittaa sitä, että nuorella on syviä ja satuttavia kokemuksia siitä, että hänellä ei ole ketään, joka tietäisi, mitä hänen mielessään liikkuu ja mitä hänelle kuuluu.

Emotionaalinen yksinäisyys voi olla seurausta itselle tapahtuneista suurista asioista: nuorella voi olla olo, että kukaan muu ei ole joutunut kokemaan tällaista, eikä hän ole saanut jaettua asiaa kenellekään. Pajamäen mukaan yleisempää on kuitenkin se, ettei nuori edes hahmota, mistä syvä ulkopuolisuuden kokemus suhteessa toisiin ihmisiin johtuu.

Usein nuori on myös kokenut kiusaamista jo vuosia sitten, mutta puuttuminen ja hoito ovat jääneet puolitiehen.

–  Nuorta ei ole autettu takaisin muiden nuorten pariin, ja jäljelle on jäänyt satuttava yksinäisyys, johon voi olla jopa vaikeampi puuttua kuin varsinaiseen kiusaamiseen.

Lasten ja nuorten puhelimen kokemusten perusteella yksinäisyys on usein yhteydessä masennuksen ja ahdistuksen kokemuksiin. STT

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic