Lounais-Häme

Yläviitonen elämälle

Marraskuun 1. vuonna 2015 on päivämääränä jäänyt lähtemättömästi somerolaisen Kimmo Pyykön ja hänen äitinsä Sisko Pyykön mieleen. Se oli päivä, jonka tapahtumista Pyyköt ovat toisaalta kiitollisia, mutta myös päivä, jonka kumpikaan ei toivoisi enää toistuvan.

Tuon päivän iltana Kimmo pelasti äitinsä hengen tämän saatua vakavan sydänkohtauksen. 

Infarkti tuli yllättäen. Tosin alustavia oireita ilmeni samana päivänä, mutta Sisko tai kukaan hänen lähipiiristään eivät osanneet yhdistää niitä sydämeen.

– Hartioissa tuntui kipua. Siitä se sitten levisi käsiin ennen kuin kohtaus alkoi, Sisko Pyykkö muistelee.

Tuona iltana Sisko oli miehensä Sepon kanssa kotona, kun kipu alkoi. Jossain vaiheessa pariskunta tajusi, että kyse on jostain lihassärkyä vakavammasta ja soitti ambulanssin. Mitään ei kuitenkaan kuulunut.

Kimmo sai vanhemmiltaan soiton samana iltana ja riensi paikalle. Oli sunnuntai ja Isoverin maalaamossa Forssassa työskentelevä Kimmo vietti vapaapäiväänsä. Hän asuu tien toisella puolella, vastapäätä vanhempiensa taloa. 

Ambulanssia ei kuulunut, joten Seppo soitti uudelleen hälytyskeskukseen. Selvisi, että auto on tulossa Salosta, mutta ei ollut vielä ehtinyt paikalle. Sepon ollessa puhelimessa, Sisko menetti yhtäkkiä tajunsa.

– Yritin hakea pulssia ensin kaulasta ja sitten ranteesta, mutta ei siitä ottanut mitään tolkkua. Ajattelin, että on varmuuden vuoksi parempi aloittaa elvytys, Kimmo kertoo.

Kimmo ja Seppo siirsivät Siskon lattialle ja Kimmo aloitti paineluelvytyksen. Seppo kertoi hälytyskeskukselle, että hänen vaimonsa oli mennyt tajuttomaksi. Keskus käski pitää linjan auki ja esitti tarkentavia kysymyksiä potilaan tilasta. Sumu esti Medi-Helin lähettämisen paikalle. Hälytyskeskus hälytti paikalle vielä Someron palolaitoksen ensivaste-ryhmän.

Kimmo ei osaa sanoa tarkalleen, kauanko hän elvytti äitiään. Kun ambulanssi ja ensivasteryhmä tulivat paikalle samaan aikaan, Pirkko oli edelleen tajuttomana. Pulssia ei tuntunut.

– Itse elvytin äitiä varmaan 5–10 minuuttia, mutta sydän ei käynnistynyt. Mielessä kävi, että tässäkö tämä nyt oli, Kimmo kertoo.

Tässä kohtaa miehen ilme värähtää. Tuon hetken muistelu kouraisee.

Lopulta ensihoitajat ryhtyivät antamaan potilaalle sähköimpulsseja. Sydän ei käynnistynyt ensimmäisellä kerralla.

– Mutta toinen kerta sai sydämen jälleen toimimaan, Sisko kertoo.

Hän ei tosin muista tuosta hetkestä mitään, koska oli tajuttomana. Sen hetken tapahtumat hän on kuullut muilta ja lukenut ensiavun raportista.

– Niissä lukee, että äidin tajuttomaksi menemisen ja sydämen uudelleen käynnistämisen välissä ehti kulua 18 minuuttia, Kimmo kertoo.

– Itsellä päällimmäisenä oli tuossa hetkessä helpotuksen tunne. Kun äitiä siirrettiin ambulanssiin, tiesin, että hän on nyt hyvissä käsissä, mies kertoo jo hieman hymyillen.

Tässä vaiheessa haastattelua Kimmo pyytää kirjoittamaan kiitokset taitavalle ambulanssi- ja ensivastehenkilökunnalle. Ilman heitä äitiä ei olisi saatu takaisin elävien kirjoihin.

Myöhemmin Siskolle on selvinnyt, että hänen on kiittäminen selviämisestään myös poikaansa. Vaikka Sisko ei vironnut puhallus-paineluelvytyksen aikana, säännöllisenä jatkunut elvytys varmisti sen, että ensiauttajat saivat sydämen jälleen toimimaan.

– Sairaalassa ollessani eräs hoitaja kertoi, että toipumiseni oli nopein, mitä hän on hoitajanurallaan nähnyt. Minut vietiin Turun keskussairaalaan sunnuntaina ja perjantaina lähdin sieltä takaisin kotiin Somerolle, Sisko kertoo.

Sairaalassa oloaikanaan Siskolle tehtiin ohitusleikkaus. Reilu puolitoista vuotta myöhemmin hänellä on edelleen sydämeen lääkitys, mutta sitäkin on voitu ajan mittaan vähentää.

– En minä 110 metrin aitoja voi lähteä juoksemaan, mutta normaali elämä sujuu ihan hyvin, eikä sydämen vajaatoiminnan oireita ole ilmennyt, Sisko kertoo.

Tuosta sumuisesta sunnuntaista on nyt puolitoista vuotta aikaa, ja äiti ja poika voivat puhua silloisista tapahtumista melko rauhallisesti. Varmaa kuitenkin on, että tapaus jäi pysyvästi kummankin mieleen.

Tuon illan toiminnasta Kimmo sai hiljattain myös Suomen Punaisen Ristin ensiavun huomionosoituksen. Muistona tuosta illasta on äidin lisäksi kunniakirja sekä pronssinen mitali, jossa lukee Inter arma caritas. FL

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic