Lounais-Häme Forssa

Yleisten saunojen sulku aiheuttaa turhautumista - Forssalainen Matti Lehti odottaa jo Vesihelmen aukeamista

Forssalainen Matti Lehti odottaa kesäkuuta, koska silloin Vesihelmi avataan. Hän ei ole ainoa saunoja, joka on jo turhautunut arkeen ilman kunnollisia löylyjä.
Forssalainen Matti Lehti on käynyt Vesihelmessä siitä lähtien, kun viihdeuimala avattiin vuonna 1993. Korona keskeytti pitkään jatkuneen harrastuksen ja aiheutti arkeen muutoksia. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssalainen Matti Lehti on käynyt Vesihelmessä siitä lähtien, kun viihdeuimala avattiin vuonna 1993. Korona keskeytti pitkään jatkuneen harrastuksen ja aiheutti arkeen muutoksia. Kuva: Lassi Puhtimäki

– Eletään ikäviä aikoja. Monelle vanhukselle koronarajoitukset ovat tuntuneet suorastaan rangaistuksilta, tuumaa 79-vuotias forssalainen Matti Lehti.

Lehti on tullut haastatteluun Vesihelmen pääoven eteen.

Kevätaurinko paistelee tyhjälle parkkipaikalle ja viihdeuimalan suurten lasi-ikkunoiden takana on käynnissä vuosihuolto.

Oveen on kiinnitetty tiedotteita, mutta niissä ei vielä luvata avaamista. Puhuttu jo on, että Vesihelmi aukeaa kesäkuun alussa. Yli 70-vuotiaiden suositellaan kuitenkin pysyvän kotona.

– Suositukset eivät ole velvoitteita. Jos on lupa mennä Vesihelmeen, niin kyllähän se houkuttelee.

Lehti kuuluu siihen porukkaan, joka alkoi käydä säännöllisesti Vesihelmessä heti, kun se vajaat 30 vuotta sitten avattiin.

Nuorempana hän kävi uimahallissa jopa viidesti viikossa. Uituja kilometrejä kertyi parhaimmillaan 70 kuukaudessa. Venyttelyt hän teki terapia-altaassa ja otti päälle kunnon hikilöylyt saunassa. Selkä pysyi kunnossa uimahallin vesihierontapisteiden ansioista.

– Sain liikuntaa, rentouduin, pääsin hikoilemaan ja juttelemaan ihmisten kanssa. Sehän oli kuin terapiaa, Lehti sanoo.

Sitten tuli korona.

Vesihelmi suljettiin 16. maaliskuuta. Tuolloin monen rakas harrastus jäi tauolle.

Toisille Vesihelmi oli oikeastaan enemmän kuin harrastus. Esimerkiksi Matti Lehdelle se oli koko terveyden peruspilari:

– Jos Vesihelmeä ei olisi, ei minuakaan varmaan enää olisi, hän tuumaa.

Joillekin Vesihelmi on tarjonnut myös ainoan pääsyn saunaan.

Kaikilla ei ole kotona omaa saunaa, ja korona on sulkenut myös taloyhtiöiden saunoja.

Mikko Ryyppö Forssan Isännöinti ja Kiinteistövälitys -yrityksestä sanoo, että saunattomuus on herättänyt asukkaissa jopa suuttumusta:

– Isännöitsijät ovat saaneet vihaisia puheluita, kun taloyhtiöiden hallitukset ovat päättäneet sulkea yhteisiä saunoja. Puhelut ovat vieneet paljon työaikaamme, koska yksi vihainen puhelu saattaa kestää jopa tunnin, Ryyppö kertoo.

Hänen mukaansa eniten ongelmia ovat kokeneet ikäihmiset, joiden peseytyminen on ollut riippuvainen taloyhtiön saunasta. Joissakin asunnoissa suihku sijaitsee kylpyammeessa, mutta osa ikäihmisistä pelkää kylpyammeen liukasta pohjaa, eivätkä siksi käytä kotisuihkuaan. Kun taloyhtiön sauna on suljettu, on asukkailta poistunut myös mahdollisuus peseytyä.

– Tällaisissa tapauksissa olemme joustaneet ja päästäneet yksittäisen asukkaan yhteisiin suihkutiloihin. Monessa asunnossa on aloitettu myös kylpyhuoneremontti, Ryyppö sanoo.

Saunominen näyttääkin olevan monelle suomalaiselle erityislaatuinen harrastus, josta ei helpolla luovuta.

Jos esimerkiksi Matti Lehdellä ei olisi kotisaunaa, hän etsisi saunomismahdollisuuden jostain.

Mistä tahansa.

– Menisin vaikka lasteni luokse saunomaan, vaikka heilläkään en saisi virallisesti kyläillä.

Vesihelmen oven eteen pysähtyy pyöräilijä. Hän tunnistaa Matti Lehden ja tulee vaihtamaan kuulumisia. Ensimmäisenä hän kysyy, joko Vesihelmi avataan.

Pyöräilijä ei suostu kertomaan lehtijuttuun nimeään, mutta sanoo saunoneensa Vesihelmessä aamuisin ”muiden huru-ukkojen” kanssa.

– Vesihelmessä on todella hyvä sauna. Siellä saa tarpeeksi löylyä ja hyvän hien. Kaikki isot saunat eivät ole hyviä. Joissakin ei saa löylyä ollenkaan, vierailija kuvailee.

Hän on tottunut saunomaan neljästi viikossa, mutta korona on vähentänyt harrastusta. Kotisaunassa hän ei viihdy kuin kaksi kertaa viikossa.

– Näihin rajoitteisiin onneksi tottui aika äkkiä.

Myös Matti Lehti on yrittänyt totutella.

Hän on korvannut uinnin kävelyllä ja vesihieronnat soudulla. Kotisaunansa hän lämmittää nyt hieman tavallista useammin.

– Vaikka ei sellaisessa pikkukopperossa kauan viihdy.

Kun pyöräilijä jatkaa matkaansa, Lehti jää pohdiskelemaan, mikä meitä suomalaisia oikein kiehtoo saunomisessa.

Hän uskoo, että rakkaus saunaan syntyy jo lapsena.

– Itse saunoin pikkupoikana Viksbergin pytingeillä. Istuin isojen äijien välissä, kun saunottaja heitti löylyä ja saunojat hakkasivat vihdoilla. Sitä oppi olemaan kuumassa.

Vielä tänäkin päivänä Lehti nauttii kuumista löylyistä.

Saunassa ei saa olla kuivaa, mutta ei siellä myöskään saa velloa vesihöyry. Kiukaan pitää kunnolla sihahtaa löylyä heitettäessä.

– Reilut 80 astetta on sopiva. Sellainen kuin Vesihelmen kuumemmassa saunassa, Lehti tuumaa.

Vesihelmen palvelupäällikkö Totti Munckin mukaan Vesihelmi avataan näillä näkymin 1. kesäkuuta.

Yksityiskohdat ovat yhä auki. Esimerkiksi siitä ei ole vielä tietoa, saako koko rakennukseen ottaa kerrallaan vain 50 henkilöä, vaikka väki jakautuu kuntosalille, altaisiin, pukutiloihin, saunaan ja suihkutiloihin. Suuressa laitoksessa 50 henkilöä on pieni määrä, mutta Munckin mukaan Vesihelmi avataan, vaikka rajoitukset eivät joustaisi.

Pukutiloissa osa kaapeista otetaan pois käytöstä, jotta kahden metrin turvavälit säilyvät.

– Kaikki suunnitelmat on Vesihelmessä jo tehty. Odotamme enää tarkkoja ohjeita.

Munckin mukaan Vesihelmi suosittelee ikäihmisiä noudattamaan ministeriön suosituksia liikkumisrajoituksista, mutta papereita ei tiskillä kysytä. Yli 70-vuotiaiden pitää siis luottaa omaan harkintaansa. FL

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic