Lounais-Häme

Yli 10 uutta vieraslajia määritelty – Listalla mukana myös tunnettu kurtturuusu

Kurtturuusu on vieraslaji, jota ei saa enää tuoda maahan kesäkuun jälkeen. Jos puutarhasta löytyy kurtturuusua, siitä on hankkiuduttava eroon kolmen vuoden sisällä. Kuva: Tiina Sandberg
Kurtturuusu on vieraslaji, jota ei saa enää tuoda maahan kesäkuun jälkeen. Jos puutarhasta löytyy kurtturuusua, siitä on hankkiuduttava eroon kolmen vuoden sisällä. Kuva: Tiina Sandberg

Valtioneuvosto on määritellyt yli 10 uutta vieraslajia, joita ei saa enää tuoda Suomeen, kasvattaa, myydä, pitää hallussaan tai päästään ympäristöön.

Kansallisesti määriteltyjä uusia vieraslajeja ovat kasveista alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu ja lännenpalsami. Kurtturuusun maahantuonti- ja myyntikielto tulee voimaan heti 1. kesäkuuta alkaen, mutta kasvattamiskielto vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Muita vieraslajeja ei saa enää kesäkuun jälkeen edes kasvattaa.

Eläinlajiryhmistä luetteloon lisättiin maaoravat ja jalohaukkalinnut ja eläinlajeista espanjansiruetana, leopardisammakko ja hyppysammakko.

Mikä vieraslaji?

Vieraslajilla tarkoitetaan sellaista lajia, joka ei kuulu Suomen luontoon, vaan jonka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti silloin, jos se luontoon päästessään voi aiheuttaa vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle joko viemällä elintilaa alkuperäislajeilta, levittämällä tauteja, saalistamalla alkuperäisiä lajeja tai kilpailemalla niiden kanssa samoista pesäpaikoista tai ravinnosta.

Yksi varsin tunnettu vieraslaji on jättipalsami, jota kitketään Suomessa myös talkoilla. Nisäkkäistä piisami ja supikoira esiintyvät jo vakituisesti Suomessa. Jättipalsamia tulee suunnitelman mukaan torjua erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden lähistöllä sekä erilaisilla rannoilla, kuten rantalehdoissa ja purojen ja jokien varsilla. Supikoiran pyyntiä tulee suunnitelman mukaan tehostaa ensisijaisesti linnuston kannalta tärkeillä kosteikkoalueilla, saaristossa ja lajisuojelun kannalta tärkeillä pesimäalueilla.

Jättipalsami on yksi tunnetuimmista vieraslajeista. Kuva: Raine Lehtoranta
Jättipalsami on yksi tunnetuimmista vieraslajeista. Kuva: Raine Lehtoranta

Uusimmat