Yli 60 000 joutui 10 vuodessa lähisuhdeväkivallan uhriksi – Rikosuhriavun asiakasmäärä on kolminkertaistunut
Vuosina 2009–2018 Suomessa joutui perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhriksi noin 60 000 henkilöä. Heistä 8 200 joutui poliisin tietoon tulleiden tapausten perusteella uhriksi vähintään kahtena eri vuonna ja 2 000 vähintään kolmena eri vuonna.
Suurin osa, noin 84 prosenttia toistuvan väkivallan uhriksi joutuneista oli naisia. Alaikäisiä useampana vuonna uhriksi joutuneita oli seurantajaksolla hieman alle 1 000 henkilöä. Yksi sadasta suomalaisesta kokee väkivaltaa vuodessa ainakin kymmenen kertaa.
Rikosuhripäivystyksen (Riku) toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg kertoo, että väkivalta saa usein toistuessaan yhä vakavampia muotoja. Åberg perustaa näkemyksensä Rikun työntekijöiden havaintoihin.
– Lähisuhdeväkivalta johtaa vuosittain myös useisiin henkirikoksiin.
Uhrin aseman parantamiseen tähtäävä EU:n rikosuhridirektiivi tuli Suomessa voimaan 2016. Sen myötä tehtiin muutoksia muun muassa esitutkintalakiin.
– Yksilöllisten suojelutarpeiden arviointi pitää nyt tehdä kaikille uhreille, Åberg kertoo.
Osana direktiiviä korostettiin sitä, ettei uhrin välttämättä tarvitse kohdata väkivallan tekijää oikeudessa kasvokkain. Todistelu voidaan toteuttaa joissain tapauksissa videon välityksellä tai uhri ja syytetty voidaan erottaa salissa toisistaan sermeillä.
Myös esitutkintaviranomaisen velvollisuutta kertoa uhrille hänen oikeuksistaan ja saatavilla olevasta avusta selkeytettiin.
– Ennen poliisi saattoi antaa uhrille esitteen, mutta usein aloite avun hakemisesta jäi uhrille itselleen. Nyt uhrin luvalla hänen yhteystietonsa voidaan välittää Rikulle, jolloin yhteydenoton kynnys laskee.
Avussa ei ole kyse vain henkisestä tuesta, vaan myös oikeusturvasta.
– Harva osaa ilman apua hakea esimerkiksi vahingonkorvausta.
Uhrien auttamista vaikeuttaa usein se, ettei heillä ole halua tai uskallusta selvittää tapahtunutta jälkikäteen.
– Uhrit ovat yleensä hyvin alisteisessa asemassa. Oikeusprosessi saatetaan myös kokea pelottavaksi ja raskaaksi.
Auttamiseen ja uhrin aseman parantamiseen pyrkivien toimien vaikuttavuutta on vaikea mitata. Riku on ottamassa käyttöön seurannan, jossa asiakas voi antaa luvan olla häneen yhteydessä kahden vuoden kuluttua palveluiden päättymisestä.
– Tällä hetkellä asiakkaan yhteystiedot pitää poistaa tietosuojasäännösten mukaan heti, kun asiakkuus on päättynyt.
Uhriksi joutuminen ja rikosten tekeminen kasautuvat pienelle väestöryhmälle. Vakavin väkivalta kasaantuu sosiaalisesti huono-osaisille uhreille.
Oikeusministeriö rahoittaa Rikun toimintaa vuosittain yli neljällä miljoonalla eurolla. Rahoitusta kerätään muun muassa joulukuussa 2016 voimaan tulleella rikosuhrimaksulla, joka määrätään osana kaikkia tuomioita, joista voi saada vankeusrangaistuksen. Rikosuhrimaksulla rahoitetaan uhreille suunnattuja tukipalveluita.
Vuonna 2016 muuttunut rahoitusmalli on mahdollistanut sen, että Rikun työntekijämäärä on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut.
– Samaan aikaan asiakasmäärämme on yli kolminkertaistunut. Kasvu on ollut hurjaa, Åberg toteaa.
Rikulla on ympäri maata yhteensä 31 palvelupistettä, minkä lisäksi se tarjoaa apua valtakunnallisen puhelinpalvelun ja chatin kautta. Vapaaehtoisia toiminnassa on mukana yli 500 henkilöä. FL
