Lounais-Häme

Suomessa on palloilulajeissa lähes tuhat ammattiurheilijaa, joista yli puolet jääkiekkoilijoita – Naisten osuus ammattilaisurheilujoista minimaalinen

Yli puolet Suomessa pelaavista ammattilaisista on jääkiekkoilijoita. Naisten joukkuelajeista ammattilaisia löytyy vain kori- ja lentopallosta.
Mestis-jääkiekkoilija Mikke Levo asuu vuokrayksiössä Turun Uittamon kaupunginosassa. Juniorimaajoukkueissa hänen pelikavereinaan olivat muun muassa nykyiset NHL-pelaajat Aleksander Barkov, Artturi Lehkonen ja Juuse Saros. Kuva: Jane Iltanen
Mestis-jääkiekkoilija Mikke Levo asuu vuokrayksiössä Turun Uittamon kaupunginosassa. Juniorimaajoukkueissa hänen pelikavereinaan olivat muun muassa nykyiset NHL-pelaajat Aleksander Barkov, Artturi Lehkonen ja Juuse Saros. Kuva: Jane Iltanen

Suomen palloilusarjoissa pelasi 944 ammattilaisurheilijaa vuonna 2017. Ammattilaiseksi on tässä tapauksessa määritelty pelaaja, jonka urheilusta saama vuosiansio on ollut vähintään 11 190 euroa ja hänelle on täten pitänyt ottaa lakisääteinen ammattilaisen urheilijaturvavakuutus.

Ketä nämä 944 urheilijaa ovat? Mitä lajia ja millä sarjatasolla he pelaavat? Onko ammattipelaajien määrä Suomessa kasvussa?

Jääkiekossa parhaat palkat

Yli puolet palloilulajien ammattiurheilijoista on jääkiekkoilijoita.

Kaudella 2017–2018 Liigassa oli 455 pelaajaa, joiden vuosiansio oli vähintään 11 190 euroa. Lisäksi ammattilaisia on kuluvalla kaudella ollut KHL-seura Jokereissa 36 ja Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli Mestiksessä kaksi.

Jääkiekon Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajan Jarmo Saarelan mukaan liigapelaajien keskiansio on 75 000 euroa ja mediaanipalkka 55 000 euroa.

– Liigapelaajien keskipalkka on pysynyt samana viimeiset viisi kautta. Tätä ennen keski- ja mediaanipalkat olivat noin 5 000 euroa enemmän. Pudotus selittyy Jokerien siirtymisellä KHL:ään.

– Jokerit maksoi viimeisellä Liigassa pelaamallaan kaudella palkkoja yli neljä miljoonaa euroa. Uusien liigaseurojen Sportin, KooKoon ja Jukurien palkkabudjetit ovat olleet korkeintaan 1,5 miljoonaa euroa, Saarela selittää.

Kun otetaan huomioon, että yksi seura (Espoon Blues) on poistunut liigakartalta konkurssin vuoksi ja Mestiksessä ammattipelaajien määrä on pudonnut tasaisesti jo monen vuoden ajan, niin Suomessa pelaavien ammattijääkiekkoilijoiden määrän voisi olettaa pienentyneen.

– Mestiksessä pelaa paljon jääkiekkoilijoita, joilla on sopimus liigaseuran tai Jokerien kanssa. Olen ollut nykyisessä tehtävässäni kahdeksantoista vuotta ja tällä kokemuksella sanoisin, että ammattijääkiekkoilijoiden määrä Suomessa on pysynyt lähes muuttumattomana koko 2010-luvun ajan, Saarela arvioi.

Jääkiekko on Suomen ammattimaisin palloilulaji. Arkistokuvassa HPK:n Otto Paajanen (vas.) ja KooKoon Joonas Oden. Kuva: Tomi Vesaharju

Tilastoja tulkittu väärin

Päinvastaistakin tietoa julkisudessa on liikkunut.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (Kihu) julkaisi viime syksynä paljon medianäkyvyyttä saaneen selvityksen, jonka mukaan Suomessa olisi 852 ammattijääkiekkoilijaa ja määrä olisi selkeästi kasvu-uralla: vuonna 2011 vastaava luku oli 578.

On käynyt kuitenkin ilmi, että Kihu on tulkinnut Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoja väärin. Vuoden 2017 aikana on pelattu sekä kautta 2016–2017 että 2017–2018, ja suuri määrä pelaajia on kirjautunut siksi saman kalenterivuoden aikana järjestelmään kahteen kertaan.

Samasta syystä myös koripallon ja lentopallon luvut olivat Kihun selvityksessä reilusti yläkanttiin. Oheisessa faktalaatikossa on oikeaksi tarkistetut tiedot myös näiden lajien kohdalta.

Vakuutustilastoissa esiintyvää ammattijääkiekkoilijoiden määrän kasvua selittää osin se, että ammattilaisen urheilijaturvavakuutus pitää ottaa niillekin, jotka pelaavat vain yhden tai muutaman liigapelin, vaikka he eivät ansaitsisikaan pelaamisesta vielä mitään tai juuri mitään.

– Kaudella 2017–2018 tällaisia pelaajia oli 94. Ammattipelaajien määrä ei ole kasvanut, mutta jääkiekkoilijoiden lakisääteisen vakuutusturvan alaisuudessa on enemmän pelaajia, Saarela muotoilee.

Kakkoslaji jalkapallo jää kauas taaksen

Toiseksi eniten ammattilaispelaajia on jalkapallossa, 231. Määrä on vaihdellut tällä vuosikymmenellä 250 molemmin puolin. Veikkausliigapelaajien keskiansio on noin 19 000 vuodessa.

Tilastoissa on huomioitu ainoastaan Suomessa ammatikseen urheilevat. Esimerkiksi Suomen jalkapallomaajoukkueen laitapelaaja Robin Lod pelaa Espanjassa. Kuva: EPA

Pesäpallossa ammattilaispelaajia on 94. Määrä on vaihdellut 2010-luvulla 89 ja 106 välillä.

Pesäpallon pelaajayhdistys teki jäsenistönsä palkkatutkimuksen viimeksi vuonna 2014.

Miesten pääsarjapelaajien keskiansio oli tuolloin noin 20 000 euroa. Reilu kolmannes pelaajista ansaitsi yli 20 000 euroa ja yli 30 000 euron vuosipalkkaan ylsi 15 prosenttia pelaajista. 90 prosenttia miesten Superpesiksen pelaajista kävi pelaamisen ohella töissä tai opiskeli.

Naisten osuus minimaalinen

Vaikka naisten pesäpallon pääsarjaottelut keräävät muutamilla paikkakunnilla kohtuullisen isoja yleisömääriä, ei Suomessa ollut vuonna 2017 yhtään naispelaajaa, jonka urheilusta saama palkka olisi yltänyt 11 190 euroon.

Muissa naisten palloilusarjoissa katsojamäärät ovat vaatimattomia.

Naisurheilijoiden osuus ammattipelaajista onkin minimaalinen.

Eniten naisammattilaisia on koripallossa: vuosina 2013–2018 luku on vaihdellut kausittain kolmen ja yhdeksän välillä. Lisäksi naisammattilaisia on vuosittain naisten lentopalloliigassa sekä eri vuosina joku yksittäinen jalkapalloilija tai jääkiekkoilija.

Naisammattilaisten kansallisuuksista ei ole olemassa tilastoa, mutta on selvää, että kyse on enimmäkseen ulkomaalaisvahvistuksista.

Miesten koripallossa ja lentopallossa ammattilaisten määrät ovat hienoisessa nousussa. Koripallossa luku on noussut viidessä vuodessa noin 60:stä noin 80:een, vaikka liigan joukkuemäärä on pienentynyt yhdellä.

Lentopallossa kasvuvauhti on ollut sama, mutta luvut tasan puolet pienempiä.

Selvitys koskee vain Suomessa pelaavia

On huomattava, että ammattiurheilijoiden määrästä tehty selvitys koskee vain Suomessa pelaavia joukkueurheilijoita. Luvussa ovat mukana myös suomalaisseurojen ulkomaalaisvahvistukset.

Vastaavasti ulkomailla pelaa satoja suomalaisia joukkueurheilijoita. Heistä ei ole olemassa luotettavaa tilastoa, mutta karkeasti arvioiden voi sanoa, että myös ulkomailla pelaavista suomalaisammattilaisista yli puolet on jääkiekkoilijoita.

Pelkästään NHL:ssä, KHL:ssä (muissa seuroissa kuin Jokereissa), Sveitsin ja Ruotsin liigoissa on pelannut tällä kaudella yhteensä noin sata suomalaista.

Myöskään suomalaiset yksilöurheilijat eivät kirjaudu Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoihin ammattiurheilijoina. Heillä ei ole työnantajaa samaan tapaan kuin joukkueurheilijoilla, vaan yksilöurheilijat ovat yrittäjyyteen vertautuvassa tilanteessa.

 

Ammattiurheilijoiden määrä Suomessa lajeittain

Jääkiekko 493 *

Jalkapallo 231

Pesäpallo 94

Koripallo 85

Lentopallo 40

Muu joukkuelaji 1

Yhteensä 944

 

Lähde: Jääkiekon, jalkapallon ja pesäpallon pelaajayhdistykset, Koripalloliitto, Lentopalloliitto sekä Tapaturmavakuutuskeskus. Jääkiekkoa lukuun ottamatta luvut ovat vuodelta 2017.

* Ammattilaispelaajien määrä Liigassa (455) on otettu kaudelta 2017–2018 ja Mestis-pelaajien määrä (2) kaudelta 2018–2019. Lisäksi ammattilaispelaajia on KHL-seura Jokereissa 36.

Uusimmat