Lounais-Häme

Yli puolet sairaanhoitajista on miettinyt alanvaihtoa pandemian keskellä

Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia ilmoitti olevansa uupunut tai erittäin uupunut.
Hoitajien kokemukseen uupumisesta vaikutti muun muassa se, että monet heistä siirrettiin pandemian vuoksi uusiin tehtäviin. Perehdytys ei useinkaan ollut riittävä. Kuva: Riku Hasari

Yli puolet Sairaanhoitajaliiton kyselyyn vastanneista hoitajista mietti koronapandemian keskellä alanvaihtoa. Lähes joka kolmas vastasi miettineensä sitä jo aiemminkin.

Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti olevansa uupunut tai erittäin uupunut kevään ja kesän 2020 jälkeen. Toiset 40 prosenttia koki olevansa ajoittain uupunut.

Lähes kolme neljästä eli 73 prosenttia vastaajista ei ollut uupunut ennen koronapandemiaa. Reilu neljännes eli 27 prosenttia kertoi olleensa uupunut jo ennen pandemiakevättä.

–  Jos yli puolet vastaajista on koronapandemian aikana miettinyt alanvaihtoa, on selvää, että toiseen aaltoon ei voida mennä samoista asetelmista kuin ensimmäiseen aaltoon: sairaanhoitajia ja heidän lähijohtajiaan on kuunneltava paremmin ja tuettava enemmän, katsoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela järjestön tiedotteen mukaan.

Vastaajista kuusi prosenttia oli aikeissa myös toteuttaa alanvaihtoajatuksensa. Noin joka viides kertoi miettivänsä asiaa vielä.

Kyselyyn vastasi alkusyksyllä runsaat 2  300 Sairaanhoitajaliiton noin 50  000 jäsenestä.

Tehtävien vaihto kuormittaa

Hoitajien kokemukseen uupumisesta vaikutti muun muassa se, että monet heistä siirrettiin pandemian vuoksi uusiin tehtäviin. Perehdytys ei useinkaan ollut riittävä. Kyselyyn vastanneista lähes joka neljännellä vaihtui työtehtävä tai työpaikka. Siirto tuli useimmiten toiselle osastolle, kohorttiosastolle, teho-osastolle ja valvontaan, päivystykseen, näytteenottoon tai puhelinneuvontaan.

Noin 29 prosenttia uusiin tehtäviin joutuneista koki saamansa perehdytyksen huonoksi tai erittäin huonoksi. Noin 27 prosenttia piti perehdytystä hyvänä tai erittäin hyvänä. Koronapandemian aiheuttama perehdytysurakka oli valtava etenkin teho-osastoilla, Sairaanhoitajaliiton tiedotteessa todetaan.

Hoitohenkilöstön vaje pandemia-aikana on kyselyyn vastanneiden mukaan johtunut pääasiassa sairauslomista tai siitä, että lisähenkilöstöä ei ollut palkattavissa. Osa vastaajista arvioi, että perusmiehitys tai henkilöstörakenne olivat alkujaankin puutteellisia.

Arvostuksen puute rasittaa

Ongelmana koettiin myös arvostuksen puute työnantajan taholta. Tämä näkyi esimerkiksi riittämättömänä työturvallisuutena: joka toinen vastaaja koki työturvallisuutensa vaarantuneen vähintään silloin tällöin koronapandemian aikana. Lähes joka neljäs koki, että työturvallisuus vaarantui viikoittain tai useammin.

–  1  303 vastauksessa nousee vahvasti se, etteivät sairaanhoitajat koe tulevansa arvostetuksi työssään. On alan vetovoimaisuutta uhkaava ristiriita, että kuitenkin 44 prosenttia sairaanhoitajista koki ammattiylpeytensä lisääntyneen koronapandemian aikana, arvioi Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe tiedotteen mukaan.

Työnantajan velvollisuus on huolehtia henkilöstön työturvallisuudesta, painottaa Karhe. Tähän tarvitaan monta asiaa: ohjeistus, koulutus ja perehdytys, suojaimet, tauot, työajat, riittävä henkilökunta, työterveyshuolto, oikeus sairauslomiin, oikeus vapaa-aikaan ja oman työn hallintaan,

Kyselyssä oli yksi avoin kysymys: mitä sairaanhoitajat toivovat, jotta toisesta koronapandemia-aallosta selvittäisiin? Yleisin vastaus tähän oli toive, että työantajat jättäisivät säästöjen takia tehdyt lomautukset ja sijaisten palkkaamisrajoitukset tauolle, jotta työntekijöitä riittää lisääntyvään tarpeeseen.

Uusimmat

Näkoislehti

29.10.2020

Fingerpori

comic