Lounais-Häme Ypäjä

Ypäjällä haettiin säästöjä ja lisätuloja – Kunnan omistamista kiinteistöistä luopumista väläytettiin

Ypäjällä haettiin miljoonan euron säästöjä tai lisätuloja lähivuosille kuntalaiskeskustelunkin voimin, mutta käytännön toimenpide-ehdotukset jäivät vähiin.
Ypäjäläiset keskustelivat kunnan talouden tasapainottamisesta tiistai-iltana. Kuva: Tapio Tuomela
Ypäjäläiset keskustelivat kunnan talouden tasapainottamisesta tiistai-iltana. Kuva: Tapio Tuomela

Ypäjä on samassa jamassa kuin iso osa kasvukeskusten ulkopuolisista kunnista – talous sakkaa, kun tulot pienenevät ja menot pysyvät ennallaan tai kasvavat. Säästöjä tai lisätuloja pitäisi löytyä, ja niitä haettiin tiistai-iltana kaikille avoimessa keskustelutilaisuudessa kunnantalolla.

Ypäjän kunnanjohtaja Riikka Riihimäki alusti tilaisuutta kertomalla, että kunta on menettänyt kolmessa vuodessa valtionosuuksia 950 000 euron edestä. Nykyhallitus on Riihimäen mukaan antanut kunnille aikaa talouden sopeuttamiseen, mutta aikaa ei ole paljon. Menopuolta rassaavat erityisesti sosiaalipuolen menot, joiden osuus on noin puolet kunnan menoista.

– On tehtävä rohkeita ja isoja päätöksiä, jotta selviämme. Odottelun aika on ohi, Riihimäki tiivisti.

Riihimäki muistutti, että Ypäjän vuosikate vuodelta 2018 oli miinuksella.

– Yksityistaloudessa se tarkoittaisi, että mitään ei osteta ja nyt mennään Visalla.

Kun Riihimäki kysyi yleisöltä, mitä ajatuksia viime lauantain Forssan Lehdessä ollut juttu kuntien taloustilanteesta herätti, vastaus oli paljon puhuva.

– Lopun alkua.

 

Synkkyyteen paikalla olleet ypäjäläiset eivät silti halunneet vaipua. Keskustelussa esiin nousi monia ajatuksia, etenkin Caissaniemestä keskusteltiin paljon, mutta ihan konkreettiset säästötoimet jäivät vähiin.

Entinen kunnanjohtaja Harri Juva istui myös yleisössä. Hän näki, ettei Caissaniemeä tule myydä ulkopuolisille.

– Kuntaliitosneuvottelut on syytä käynnistää mahdollisimman pian, muuten tästä ei selvitä, Juva totesi.

Juvan toteamus ei ainakaan kuuluvaa kannatusta saanut. Sen sijaan kuntien välistä yhteistyötä korostettiin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Saastamoinen (kok.) muistutti, että Forssan seudun kuntien päättäjien ja kunnanjohtajien välinen yhteistyö toimii nyt paremmin kuin koskaan.

Hannu Paija kysyi, koska puhutaan yhteistyöstä Someron ja Kosken kanssa.

– Näissä kunnissa rakennetaan koko ajan. Älkää takertuko tähän viiden kunnan yhteistyöhön, Paija sanoi.

Caissaniemeen palattiin monta kertaa keskustelun aikana. Moni poliitikko ja kuntalainen koki, ettei paikkaa kannata myydä.

– Se on yksi lonkkaleikkaus, ja myynnistä saadut rahat on käytetty. Paikka on tärkeä monelle. Kun kulut ovat pienet, ei anneta sen mennä, yleisöstä vedottiin.

– Kun paikkaa mainostettaisiin esimerkiksi lehdissä ja sosiaalisessa mediassa, siellä kävisi enemmän porukkaa, toinen yleisön edustaja näki.

Hannu Paija kertoi ehdottaneensa jo aiemmin, että alue jaettaisiin kahteen osaan, joista toista voisi vuokrata ulkopuolisille ja toinen jäisi kuntalaisten käyttöön. Hän laski, että tällä systeemillä saataisiin katettua Caissaniemestä aiheutuvat kulut, noin 12 000 euroa vuodessa ja vähän jäisikin.

Tosin tänä vuonna virkistysaluetta ei ole vuokrattu ulkopuolisille, eikä esimerkiksi kunnan nettisivuilta löydy yksityiskohtaista tietoa kohteesta. Tähän päädyttiin, kun alue laitettiin myyntiin. Yleisöstä eräs muutaman vuoden Ypäjällä asunut henkilö totesi, ettei hän tiedä koko Caissaniemestä juuri mitään.

Kunnanvaltuutettu Matti Alanko (kesk.) myönsi, että alueesta tiedottaminen on ollut olematonta.

– Parempi olisi, että alue olisi aktiivisessa käytössä. Näin se kiinnostaisi enemmän ostajaehdokkaitakin, Alanko näki.

Valtuutettu Päivi Laine (kesk.) näki, että paikkaa voisi hyödyntää yhteistyössä eri yhdistysten ja muutamien naapurikuntien kanssa.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari Hepomaa (kok.) huomautti, ettei Caissaniemen myymiseen ole pakonomaista tarvetta, jos sille löydetään hyödyllistä käyttöä. FL

Uusimmat