Lounais-Häme Ypäjä, Urjala, Jokioinen

Ypäjää, Urjalaa ja Jokioista johtavat kunnanjohtajien ääripäät – Näkyykö ikä näkemyksissä?

Tatu Ujula aloitti äskettäin ensimmäisessä kunnanjohtajan virassaan Ypäjällä. Kollegat Hannu Maijala Urjalasta ja Jarmo Määttä Jokioisilta suuntaavat kohta jo eläkepäiville.
Tatu Ujula on johtanut Ypäjää kohta kuukauden. Etäyhteyden päässä olevalle Hannu Maijalalla tulee lokakuussa täyteen 25 vuotta Urjalan kunnanjohtajana. Kuva: Lassi Puhtimäki
Tatu Ujula on johtanut Ypäjää kohta kuukauden. Etäyhteyden päässä olevalle Hannu Maijalalla tulee lokakuussa täyteen 25 vuotta Urjalan kunnanjohtajana. Kuva: Lassi Puhtimäki

Urjalan kunta on laittanut kunnanjohtajan viran auki juuri ennen kuin otan Teams-yhteyden Hannu Maijalaan.

Neljännesvuosisadan Urjalaa luotsannut Maijala aikoo totisesti jäädä vuoden lopussa eläkkeelle.

– Joka toinen päivä tuntuu haikealta ja joka toinen iloiselta. Kun näin kauan olen ollut virassa, mielelläni jo annan paikan nuoremmille.

Ypäjällä vallanvaihto on jo tapahtunut. Hevospitäjän ohjaimissa on Suomen nuorin kunnanjohtaja Tatu Ujula.

Videoyhteydellä haastatteluun osallistuvan Ujulan mielestä nuorikin voi olla kaavoihin kangistunut ja konkari muuntautumiskykyinen.

Kai sukupolvien välillä silti on jotakin näkemyseroja kunnanjohtajan asemasta ja johtamisesta?

Koska Ujula pystyy puhumaan tarvittaessa kahden Lounais-Hämeessä pitkään viihtyneen kunnanjohtajan edestä, otetaan puhelimen päähän myös ensi aprillipäivänä eläköityvä Jarmo Määttä.

Hänellä on kunnallista työuraa takana 40 vuotta, joista 17 vuotta Jokioisten kunnanjohtajana.

– Minun kauteni on ollut liian pitkä, Määttä sanoo lakonisesti.

Hän saa kertoa kohta lisää.

Ensimmäinen väite: kunnanjohtajan työn arvostus on rapistunut.

Maijala: Kun kunnanjohtajajärjestelmä tuli Suomeen, kunnanjohtaja oli varmaan yhtä arvostettu kuin nimismies ja kirkkoherra. Tänä päivänä sosiaalinen media ja siellä käytävät keskustelu tekevät työstä vähän vähemmän arvokasta.

Ujula: Auktoriteetit ovat murentuneet, mutta on siinä hyvätkin puolensa: Haluan olla helposti lähestyttävä enkä kohotettuna estradille. Sain juuri nuorelta kuntalaiselta sähköpostia. Olen tyytyväinen, että asioita uskalletaan ottaa esille.

Määttä: En ihan kuittaa tätä väitettä. Arvostelua kuuluu enemmän, mutta yhteiskuntakin on muuttunut. Kunnanjohtajan työtä pidetään pienessä yhteisössä yhä merkittävänä.

Kunnanjohtajalla tulisi olla enintään viiden vuoden määräaikainen työsopimus.

Ujula: Silloin saatettaisiin jo varhaisessa vaiheessa ruveta suunnittelemaan uusia peliliikkeitä. Kun virka on toistaiseksi voimassa oleva, siihen pystyy sitoutumaan paremmin.

Maijala: Määräaikaisuudella pyritään siihen, että jos toimii tehokkaasti, saa jatkokauden samassa kunnassa. Kunnanjohtaja ei kuitenkaan yksin pysty viemään kunnan asioita eteenpäin, varsinkaan jos henki on kampittava. Viisi vuotta kunnanjohtajana on lyhyt aika.

Määttä: Määräaikaisuus voi johtaa jatkopestin kalasteluun. Hyvä puoli olisi, että urautunut kunnanjohtaja voitaisiin vaihtaa. Tässä työssä muutosenergia on jossain vaiheessa käytetty loppuun. 18 vuotta kunnanjohtajana on liian pitkä aika, mutta olen kiitollinen jokioislaisille, että he ovat halunneet pitää minut. Pitkät kunnalliset työurat eivät saisi muutenkaan olla itseisarvo. Ne eivät välttämättä ole hyväksi työyhteisölle ja kehittämiselle.

Lounais-Hämeen kunnissa olisi aika siirtyä pormestarimalliin.

Ujula: Ei kyllä ole aika. Onkohan minulla liian negatiivinen käsitys, kun ajattelen, että on tekijät ja pormestari on enemmän poliittinen rooli. Taustalle tarvitaan silti muskelit, mistä tulee tuplakallis rakenne.

Maijala: Olen samaa mieltä. Neljän vuoden pestissä haetaan varmaan usein poliittisia pisteitä. Sitten on eri asia, jos kunnassa on henkilö, joka nauttii poliitikkojen luottamusta ja tukea.

Määttä: Ei olisi. Pormestarimallissa on ollut hiukan hankalaa vetää raja poliittisen johtajuuden (pormestari) ja ammattijohtajuuden (kunnanjohtaja) väliin. Isoissa kaupungeissa poliittisen johtajuuden puolella riittää puuhaa, mutta Forssakin olisi pormestarimalliin kovin pieni.

Kunnanjohtaja ohjaa kunnanhallituksen toimintaa eikä toisin päin.

Maijala: Ei ohjaa. Kunnanjohtajalla on esittelyvalta. Hän päättää, mitä esitetään ja millä tavalla (Määttä on samaa mieltä). Jos on heikkoja luottamushenkilöitä, silloin voi ajatella, että kunnanjohtaja pystyy ohjaamaan.

Ujula: Kunnanjohtaja on esimiestaho kunnan henkilöstölle, mutta kunnanhallituksen puolelta tulevat käskyt. On tärkeää, että kunnan sisällä tieto liikkuu avoimesti. Silloin pystytään tekemään järkeviä päätöksiä.

Ammattijohtaja on myös poliittinen toimija.

Maijala: Pieneen kuntaan haetaan pätevintä ammattijohtajaa.

Ujula: Puuroja ja vellejä ei auttaisi sotkea. Jos poliittinen vaikuttaminen kiinnostaa, siihen on omat kanavansa.

Määttä: Voi olla, mutta esimerkiksi minä en ole, vaikka minua on pidetty milloin keskustalaisena, kokoomuslaisena ja vasemmistolaisena. Tässä työssä joutuu tekemään päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia, ja silloin lyödään helposti leima.

Kunnanjohtajan pitää olla aktiivinen somessa ja edustaa kuntaa 24/7.

Maijala: Olen jäänyt somesta pois tarkoituksella, että saan nukkua yöni rauhassa. Tapaan kuntalaisia kaupassa, torikahvilla ja tapahtumissa. Saan palautetta silläkin tavalla. Tatulle haluan sanoa, että oli tosi hyvä, kun muutit Ypäjälle. Ihan oikea valinta!

Määttä: Totta, mutta some-vaikuttaminen on nuorilla paremmin käsissä. Pidän enemmän siitä, että ihmiset keskustelevat nokikkain kuin huutelevat tosilleen pilvessä verhon takaa. Minulla ei ole erikseen työ- ja siviilinumeroa. Vastaan aina, kun puhelin soi. Se ei ole ollut rasite.

Ujula: Paikkakunnalla asumista ja näkymistä somekaan ei voi korvata. Nyt poikkeusaikana on hyvä, että on kanavia, joissa tavoittaa kuntalaisia. Yritän palvella nykyisiä ja tulevia asukkaita mahdollisimman hyvin, mutta ymmärrän, miksi jotkut haluavat pitää viran ja yksityiselämän erillään.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jokioisten kunnanjohtaja Jarmo Määtällä on sama työ- ja siviilinumero. Hän vastaa aina, kun puhelin soi. Se ei ole ollut rasite. Kuva: Lassi Puhtimäki
Jokioisten kunnanjohtaja Jarmo Määtällä on sama työ- ja siviilinumero. Hän vastaa aina, kun puhelin soi. Se ei ole ollut rasite. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lounais-Hämeen kuntien on tiivistettävä yhteistyötä.

Ujula: Kyllä, esimerkiksi kirjastoilla voisi olla yhteinen koordinoiva päällikkö.

Maijala: Urjala on suuntautunut pitkälti Pirkanmaalle. Muuten kannatan ehdottomasti yhteistyön syventämistä. Se on vaihtoehto, jos ei haluta kuntaliitoksia.

Määttä: Totta. Siihen liittyy paljon vaikeuksia ja varauksia, mutta se on tehtävä taloudellisista syistä ja jottei synny asiantuntijavajetta. Tarvitsisimme kiireen vilkkaan ICT-yksikön, joka suunnittelisi kunnille yhtäläisen ICT-arkkitehtuurin. Tämän päälle olisi helppo rakentaa uusia yhteistyön muotoja.

Kyläpolitikointi haittaa kunnallista päätöksentekoa.

Maijala: Kyläpolitikointi on tänä päivänä paljon vähäisempää kuin 10–20 vuotta sitten. Luottamushenkilöt ovat huomanneet, että on tärkeä säilyttää palvelut edes kuntakeskuksessa.

Ujula: On ihan ymmärrettävää, että kuntalaiset haluavat palvelujen säilyvän. En näe kyläpolitikointia pahana, kunhan keskustelu pysyy asiallisena.

Määttä: Kunnan johtaminen on paikallisen yhteisön asioiden hoitamista. On isompia ja pienempiä asioita, mutta kaikki ovat yhtä tärkeitä.

Olisiko neuvoja Ujulalle?

On aika saattaa keskustelu loppuun. Määttä ei suostu antamaan kokeneen neuvoja uuden kunnanjohtajan alkutaipaleelle, sillä Ujula edetköön omalla raikkaalla otteellaan.

Maijala ohjeistaa, että kaikkia ei pysty miellyttämään, mutta valtuuston enemmistön kanssa kannattaa pysyä väleissä.

– Urjalaan käy tieni, kun tämä korona hellittää, Ujula lupaa.

Kenties kollegat kohtaavat torikahveilla. FL

Luitko tämän:  Suomen nuorin kunnanjohtaja Tatu Ujula muutti välittömästi Ypäjälle: ”Haluan antaa signaalin kuntalaisille” (FL 30.3.2020)

Lue myös: Määttä lähtee, mänty jää – Jokioisten kunnanjohtaja on jäämässä eläkkeelle 17 vuoden palveluksen jälkeen (FL 6.3.2020)

Kunnanjohtajien ikäsuora

Tatu Ujula, 26

Aloitti huhtikuun alussa Suomen nuorimpana kunnanjohtajana Ypäjällä.

Työskennellyt aiemmin mm. Kustavin sosiaalijohtajana, sosiaalityöntekijänä Raumalla ja Eurassa, vanhustyön avustajana ja Turun Sanomien nuorten toimittajana.

Hannu Maijala, 63

Aloitti kuntasektorilla taloussihteerinä Ruoveden kunnassa kesällä 1982.

Siirtyi kunnanjohtajaksi Kurun kuntaan 1989 ja sieltä kunnanjohtajaksi Urjalaan 1995.

Jarmo Määttä, 63

Aloitti työt kuntasektorilla Noormarkun suunnittelusihteerinä vuonna 1980.

Valittiin ensimmäistä kertaa kunnanjohtajaksi vuonna 1987 Kiikalaan. Toiminut myös Lappi tl:n kunnanjohtajana ja kuntien perustaman hyvinvointiyhdistyksen ICT–sote-projektin vetäjänä.

Jokioisten kunnanjohtaja vuodesta 2003.

Uusimmat

Näkoislehti

16.7.2020

Fingerpori

comic