Lounais-Häme Ypäjä, Humppila

Seurakuntien taloushuolet syvenneet – Puolet seurakuntatalouksista teki viime vuonna tappiota

Remontit synnyttävät alijäämää. Jo joka toinen seurakunta tekee tappiota.
Ypäjän kirkon seinät pitäisi maalata ja korjata irronneita lautoja. Katon vaatiman korjauksen laajuus selviää vasta, kun katolle kiivetään. – Jos pellit pitää uusia, remontti saattaa tulla maksamaan satojatuhansia euroja, Ypäjän kirkkoherra Vesa Parikka sanoo. Kuva: Lassi Puhtimäki
Ypäjän kirkon seinät pitäisi maalata ja korjata irronneita lautoja. Katon vaatiman korjauksen laajuus selviää vasta, kun katolle kiivetään. – Jos pellit pitää uusia, remontti saattaa tulla maksamaan satojatuhansia euroja, Ypäjän kirkkoherra Vesa Parikka sanoo. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ypäjän kirkon katto ja seinät kaipaisivat surkeasti korjausta.

– Tänä vuonna ainakin tarkastellaan, kumpi on kiireellisempi. Sen verran isoista asioista on kyse, että joudumme anomaan kunnostukseen avustusta kirkkohallitukselta, kirkkoherra Vesa Parikka arvelee.

Naapuriseurakunnassa Humppilassa talouden kanssa tasapainoilu on tuttua.

– Tilanne on sama, kuin jos menee kauppaan, eikä ole kuin vähän rahaa. Pitää miettiä, haluaako leivälle juustoa vai kinkkua. Kaikkea ei voi saada, vs. kirkkoherra Terhi Latvala sanoo.

Humppilassa seurakuntatalon katto sai viime vuonna uuden pinnoitteen. Vuoroa odottaa salin sisäkaton kunnostus ja lautaverhouksen uusiminen. Putkisto- ja iv-remontitkin pitäisi tehdä.

Vuosien saatossa korjausvelkaa on kertynyt. Säästöillä remontteja voidaan tehdä mutta hallitusti.

– Verotulot ja arjen toimintamenot ovat kohtuullisesti tasapainossa. Alijäämä syntyy remonttien vuoksi, Latvala toteaa.

 

Viime vuonna jo puolet seurakuntatalouksista teki miinusmerkkisen tuloksen. Seurakuntataloudella tarkoitetaan taloudellisesti itsenäistä seurakuntaa tai seurakuntayhtymää.

Vuonna 2015 tappiota teki vajaa kolmannes seurakuntatalouksista. Tappiollisuus on syventynyt myös euroilla mitattuna.

– On kuitenkin todettava, että vastaavasti ylijäämien euromäärä on kasvanut ja kaikkien seurakuntatalouksien yhteenlaskettu tulos on ollut kaiken aikaa ylijäämäinen, kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander kertoo.

Taloushaasteiden kanssa kamppailevat Peranderin tuntuman mukaan useimmiten muuttotappiokuntien seurakunnat, joissa väestö vanhenee.

– Jos vainajien määrä on kolme kertaa suurempi kuin syntyvien, ei se tule taloutta ainakaan helpottamaan, Humppilan kirkkoherra Ilkka Wiio toteaa.

 

Humppilan seurakunta on tehnyt tappiota kolmena ja Ypäjä kahtena vuonna peräkkäin. Humppilan seurakunnan viime vuoden tilinpäätös osoitti 70 174 euroa alijäämää, Ypäjän 25 826 euroa.

Parikka kuvaa tilanteen olevan uusi.

– Olen ollut seurakuntatyössä 35 vuotta. Pitkään seurakuntien talous kasvoi tai pysyi tasaisena. Viime vuodet ovat olleet ihan toisenlaisia.

Talouden sopeuttamistoimia on tehty, mutta kulut kasvavat.

Sähkönsiirtohinta ja vakuutusmaksut nousevat, valvontajärjestelmiä pitää hankkia ja edessä on liittyminen kirkonkirjoja hoitavaan aluekeskusrekisteriin.

Kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja tuottava Kirkonpalvelukeskus (Kipa) on aiheuttanut pienille seurakunnille ennemmin menoja kuin säästöjä.

– Seurakunnassa on oltava joku, joka hoitaa laskuliikennettä Kipasta huolimatta. Humppilassa Kipan maksut ovat vuositasolla noin 7 000 euroa, Latvala kertoo.

 

Seurakuntien suurin menoerä on henkilöstö (60–70 %), vaikka työntekijöiden määrä on vähennetty minimiin. Ypäjällä nuorisotyöntekijän ja diakoniatyöntekijän virat kaavaillaan muutettavan 60-prosenttisiksi.

– Ypäjän seurakunnan työntekijöiden määrä on vähentynyt 20 vuodessa viidellä, Parikka kertoo.

Ypäjä ja Humppila ovat molemmat sanoneet “ei” seurakuntaliitokselle, mutta Parikka suhtautuu myönteisesti esimerkiksi seurakuntien yhteisiin virkoihin ja hankintoihin.

Humppilan seurakunta ostaa jo muun muassa taloushallinnon palveluita Jokioisten seurakunnalta.

– Humppilassa vapaaehtoistyön merkitys on iso, Wiio lisää.

 

Latvala pitää Humppilan seurakunnan taloustilannetta haastavana muttei mahdottomana.

– Jos tulot pysyvät edes kohtuullisesti nykyisellä tasolla, henkilöstö ja nykytoiminta voidaan säilyttää.

Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander uskoo seurakuntien olevan hyvin tilanteen tasalla.

– Vuoden 2010 TV2:n Homoilta ja sen seurauksena tapahtunut kirkosta eroamisaalto säikäytti seurakunnat. Tuon jälkeen seurakunnat ovat olleet hereillä ja talouden sopeuttamistoimia on tehty paljon. FL

 

Lue myös: Kirkkohallitukselta selvät sävelet liitospuheille: Humppilan seurakunta ei osaksi Forssan seurakuntaa

Luitko tämän: Humppilan kirkkovaltuusto kaatuu neljän valtuutetun eroon – Eroamisen taustalla ristiriidat ja repiväksi koettu seurakuntaliitosaie