Lounais-Häme

Yrityksen tarpeet ratkaisevat sijainnin

Yritysten logistiikkakeskukset sijoittuvat Etelä-Suomessa etenkin kolmos- ja nelostien varteen, mutta kuuden päätien joukossa on myös kakkostie.

Forssan Yrityskehityksen kehitysjohtaja Hannu-Heikki Saarinen arvioi, että yritykset puntaroivat tarkoin logistiikkakeskustensa sijainteja oman toimintansa kannalta. Etenkin kolmostien varsi on vetänyt.

-Toki täältäkin päin on pyritty olemaan yhteyksissä ja kuulolla, millaista kysyntää on olemassa.

-Yritykset tekevät erittäin tarkkoja laskelmia, missä heidän kannattaa olla.

 

Humppilan suurisuuntaisen logistiikka-alueen kaavoitusprosessi jumiutui taannoin Saarisen harmiksi ja laannutti osaltaan viriävää kysyntää.

-Pidin sitä yhtenä seudun potentiaalisimpana kohteena, jonne uusia työpaikkoja voisi syntyä hyvinkin nopealla aikataululla ja merkittävässä määrin.

Saarinen ei usko, että valtateiden kunto jarruttasi yritysten sijoittumista alueelle. Rautatie voi olla kynnyskysymys joillekin yrityksille.

 

Vapaata yritystonttikapasiteettia löytyy Saarisen mukaan seudun kunnista. Vanhat kiinteistöt eivät tahdo täyttää tämän päivän vaatimuksia mm. lastauslaitureiden suhteen.

-Uskon myös, että päätöksentekohalukkuutta löytyy, jos tällaista kysyntää tulee. Tämäntyyppiseen toimintaan meiltä löytyisi myös työvoimaa.

 

Infran ja liikenteen monialayritys Siton logistiikan palvelualuejohtaja Ilkka Salanne toteaa, että logistiikkakeskuksen sijoittumiseen vaikuttavat monet asiat toimialasta, tuotteiden ominaisuuksista ja logistisesta järjestelmästä alkaen.

Pääasioina ovat hyvät tieyhteydet ja yritykselle keskeinen sijainti, joka palvelee sen jakelu- ja hankintajärjestelmää / toimitusverkostoja.

Salanne arvioi, että logistiikkakeskuksia voi syntyä Forssaan yhtä hyvin kuin muuallekin.

-Forssa on aika hyvällä etäisyydellä pääkaupunkiseudun satamista ja logistiikan keskeisistä alueista.

 

Uudenmaan liiton logistiikkaselvityksessä kakkostie sijoittuu kuljetusmääriltään ja kasvuodotuksiltaan kuuden päätien häntäpäähän.

Liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen Uudenmaan liitosta toteaa, että kakkostie jää tavallisena valtatienä selvityksessä pienemmille pisteille, kun vastassa on kasvavia kansainvälisen tason väyliä kuten ykköstie ja kuutostie ja ydinverkkoon kuuluvat kolmostie ja nelostie.

-Kakkostie ei ole täältä Uudenmaan päästä katsottuna niin merkittävä kuin muut isot väylät, mutta se on todella merkittävä toisessa päässä ja siellä matkan varrella.

Kakkostielle tyypillisiä ovat kuljetukset, jotka kulkevat tietä pitkin vain osan matkaa. Tie on siis tärkeä koko kuljetusketjun kannalta, vaikka iso osa matkasta kuljettaisiin muuta väylää.

 

Logistiikkaselvitys keskittyi väylien liikenteeseen, kuljetusmääriin ja niiden ennustamiseen sekä Etelä-Suomen liikennekäytävien priorisointiin usean eri nykytilan ja tulevaisuuden tekijän perusteella.

Selvityksen projektipäällikkönä toiminut Ilkka Salanne muistuttaa, ettei kuljetusmäärä välttämättä tarkoita kysyntää.

Logistiikkakeskuksen sijoittumisessa keskeistä on kunkin yrityksen ja sen kuljetusjärjestelmän tarpeet, miten sijainti palvelee sen toimintaa. Liikenneyhteyksien solmukohdat ovat usein houkuttelevia sijaintipaikkoja.

 

Helsingin–Porin liikennekäytävällä rautatiekuljetusten määrä on suuri, joskin yhteys kulkee Tampereen kautta.

-Porin yhteys Tampereen kautta on nykyisellään tosi hyvä ja palvelee tarvetta, summaa Uudenmaan liiton Suominen.

Nykyinen tavaraliikenne tai potentiaalinen matkustajamäärä ei hänen mukaansa perustele kaavailtua Helsinki–Forssa – Pori -rautatietä.

Matkustajia riittäisi selvitysten mukaan lähinnä vain Helsingin, Vihdin ja Karkkilan päässä.

-Aika iso Suomen kuljetuksista kulkee edelleen maanteillä. Valtatie 2 palvelee sen suunnan kuljetustarpeita ihan hyvin ainakin tällä hetkellä, Suominen sanoo. FL

 

Uusimmat