Lounais-Häme

Ystävän Kammarilla kunnon kasvuluvut, Forssan seutu voisi jatkaa mielenterveyden edistämisen edelläkävijänä

Forssassa toimivalle vapaaehtoistyön keskus Ystävän Kammarille viime vuosi oli kunnon kasvun vuosi. Sen tiloissa Hämeentiellä kokoontui yli 11 300 kävijää ja siellä järjestettiin 683 erilaista tapahtumaa. Mukana toiminnassa on 25 yhdistystä.

-Kasvu oli tuntuva, sillä vuonna 2016 kävijöitä oli noin 9 500. Tapahtumamäärä per päivä on myös melkoinen, onhan meillä viiden viikon kesätauko, kertoo toiminnanohjaaja Sari Junttila-Alho.

 

Kolmannen sektorin toimijat kuten kammaria pyörittävä Forssan Seudun Palvelukammari ry kantaa ison vastuun mielenterveyden edistämistyöstä. Oman osansa tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien työntekijät.

Psykologi Virpi Laakso Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä on selvittänyt miten mielenterveyden edistämissuunnitelma seutukunnalla toteutui vuosina 2010–15. Suunnitelma laadittiin viime vuosikymmenen lopulla.

Suunnitelma monine tavoitteineen oli Laakson mukaan edelläkävijän teko. Monet suunnitellut työmuodot ovat juurtuneet ja levinneet laajempaan käyttöön. Yksi kehittämiskohde oli juuri alueen vapaaehtoistyön koordinointi, ja se toteutuukin suuressa määrin palvelukammarin kautta.

-Suunnitelmassa asetetut ehdotukset ovat pääosin toteutuneet, ja osa niistä on otettu mukaan myös Suomen lainsäädäntöön. Tärkeää on, että mielenterveyden edistäminen ei ole tällä seudulla asia, jonka “joku hoitaa jossain”, vaan se on kaikkien toimijoiden arkea, Laakso lisää.

 

Forssan seutukunta voisi Laakson mukaan olla edelläkävijä jatkossakin. Forssan seudulla pitäisi olla valppaana jo nyt, kun sote- ja maakuntauudistusta sorvataan. Hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistäminen kuuluvat uudistuksen jälkeen kuntien vastuulle, kun taas sote-palvelut korvamerkitään maakunnille.

Maakuntien tehtävänä on antaa asiantuntijatukea vastuuta kantaville kunnille. Lainsäädäntö on vielä keskeneräinen, joten uudistuksen käytännön vaikutuksia ei tiedetä.

– Forssan seudun kunnissa olisi kuitenkin hyvä miettiä mitä tämä vastuu on ja miten ja kuka sen kantaa, Laakso lisää.

Laakson arvion mukaan mielenterveyden edistämisen vastuu voisi niveltyä esimerkiksi vapaa-aikatoimialan ja nuorisotoimialan tehtäviin.

 

Palvelukammarin Junttila-Alhon mukaan tuleva askarruttaa myös kolmatta sektoria.

-Kukaan ei nyt tiedä mitä sotessa on tulossa, mutta todennäköisesti paine vapaaehtois- ja yhdistystoiminnassa kasvaa entisestään. Kunnat voisivat kantaa vastuutaan esimerkiksi yhdistyksiä tukemalla. Tarvetta olisi sekä taloudelliselle tuelle että esimerkiksi erilaiselle koulutukselle.

Junttila-Alho sanoo, että yhdistykset käyvät kovaa kisaa vapaaehtoisten ajasta; tehtäviä heille riittäisi.

Esimerkiksi Ystävän Kammarin toiminnan voimavaroja ovat kurittaneet tiukentuneet palkkatukisäädökset, ja apuun on kutsuttu vapaaehtoisia.

-Aiemmin meillä oli kolme tuettua työntekijää avustajina ja neljä kauppakassipalvelussa. Nyt saamme pyörimään heidän kanssaan kauppakassipalvelun, ja vapaaehtoisia tarvitaan muuhun. FL

Neljä teemaa tulevaisuuteen
Hyvillä mielin Forssan seudulla -seurantaraportti ehdottaa neljää kehittämisteemaa.1. Varhainen vuorovaikutusKun vanhempi on herkkä lapsensa viesteille, lapselle rakentuu hyvä perusturvallisuus. Perheille tarjotaan tukea perhekeskuksista ja myös erityistarpeisiin. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemista kehitetään edelleen.2. KouluikäisetForssan seudulla on laadittu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2017–2020. Kyselyssä tuli esiin esimerkiksi kiusaamisen yleisyys ja sen laajat vaikutukset. Jatkossa etsitään tehokkaita keinoja kiusaamiseen puuttumiseen.3. Työelämän haasteetTyöelämän muutokset aiheuttavat stressiä, mutta oikein läpi viety muutos vähentää sitä. Tavoitteena rehellinen ja johdonmukainen tiedottaminen työyhteisöissä, henkilöstön osallistaminen muutoksissa sekä muutostuki.4. IkäihmisetKotona sekä asumis- ja hoivapalveluissa asuvien ikäihmisten aktiivisen ja sosiaalisen elämän tukeminen. Aktivoivia työmuotoja kehitettävä.

Uusimmat