Mielipiteet

80 vuotta 2. maailmansodan alusta

Media on uutisoinut näyttävästi viime viikolla 2. maailmansodan syttymistä 80 vuotta sitten. Sota alkoi Saksan hyökättyä Puolan kimppuun 1.9.1939 lännestä ja Neuvostoliiton 17.9 idästä. Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan 3.9.

Vakiintuneen sotahistorian käsitykseen mukaan sodan tausta oli Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin solmimassa, hänen nimeään kantavassa sopimuksessa, jolla sovittiin Saksan ja Neuvostoliiton välisestä etupiirijaosta. Latvia, Viro, Suomi, Romanian Bessarabia sekä Puolan itäosat merkittiin salaiseen lisäpöytäkirjaan Neuvostoliitolle ja Puolan länsiosat Saksalle. Saksa sai samalla vapaat kädet hyökätä länteen. Tunnettu historioitsija Antony Bevor tosin väittää, että sodan syy olikin Venäjän ja Japanin välisissä kahinoissa ja rauhansopimuksessa kesällä 1939, jo ennen Saksan hyökkäystä.

Täysin selvää kuitenkin on, että Saksan johtajan ja diktaattorin Adolf Hitlerin aggressiiviset puheet ja toiminta – Tsekkoslovakian sudeettialueiden valtaus – aiheuttivat sodan Euroopassa. Britannia yritti viimeiseen asti sovitella ja välttää sotaa, ja vasta Tsekkoslovakian lopullinen miehitys keväällä 1939 pakotti antamaan takuut Puolalle.

Sodan osapuolet olivat ns. akselivallat, Saksa, Japani, Italia, Unkari sekä toisaalta liittoutuneet, Englanti, Yhdysvallat, Ranska ja monet muut Euroopan maat. Sodan ratkaisi Yhdysvaltojen tulo mukaan liittoutuneiden puolelle Japanin hyökättyä USA:n tukikohtaan joulukuussa 1941 Tyynellämerellä, Pearl Harbouriin. Aiheesta on tehty useita elokuvia.

Pahimmillaan Saksa oli miehittänyt suuren osan Eurooppaa, Ranskan, Benelux-maat, Balkanin alueen sekä Tanskan ja Norjan.

Lentohyökkäys Englantiin 1940 torjuttiin. Hitlerin kaatoi pähkähullu ajatus Neuvostoliiton valtaamisesta kesäkuussa 1941. Syntyi nykyisen Venäjän hartaasti ylläpitämä kultti suuresta isänmaallisesta sodasta, jossa hyökkääjät pakotettiin pysähtymään ja viimein vetäytymään vuoden 1942 lopulla Stalingradin motista.

Hävityn talvisodan jälkeen Suomen poliittinen johto ryhtyi tietoiseen yhteistyöhön Saksan kanssa hyökäten kesäkuussa 1941 itään, tavoitteena rauhassa menetettyjen alueiden takaisin valtaus. Ns. jatkosota päättyi vetäytymiseen ja rauhaan syyskuussa 1944. Normandian maihinnousu kesällä 1944 ja sen jälkeiset taistelut pakottivat saksalaiset vetäytymään aina Berliinin porteille asti. Neuvostoliitto voitti ns. kilpajuoksun sinne. Hitler teki itsemurhan huhtikuussa 1945. Viimein Japani antautui syyskuussa samana vuonna USA:n pudotettua atomipommit elokuussa Hiroshimaan ja Nagasakiin.

Sillä, että puna-armeijalla oli keskeinen merkitys Saksan häviölle, oli suuri vaikutus sodan jälkeiselle valtioiden asemalle: Neuvostoliitosta tuli suurvalta, jonka etupiirissä olivat kommunistien johtamat itäisen Euroopan maat.

Juuri sodan jälkeistä tilannetta Venäjän presidentti Putin edelleen haikailee ja ihailee tietyltä osin jopa diktaattori Stalinia. Nykyvenäjän aggressiivinen ulkopolitiikka lähtee juuri sodan jälkeisestä tilanteesta. Ukrainaan meno, Krimin valtaus, osallistuminen Syyrian sotaan, valtavat sotaharjoitukset Itämerellä jne. nousevat tästä – takaisin suurvallaksi, hinnalla millä hyvänsä.

Fingerpori

comic

Uusimmat