Mielipiteet

Äänestämisen sietämätön vaikeus

Vuoden 2019 eduskuntavaalien loppusuora alkaa, 14.4. selviää, ketkä ovat seuraavan vaalikauden kansanedustajat. Ehdolla on peräti 19 puolueen ja Harkimon perustaman kansanliikkeen edustajaa. Mutta ketä pitäisi äänestää, kun jokaisen puolueen vaaliohjelmassa on katteettomia, paljon maksavia lupauksia?

Suurin piirtein yhtä mieltä puolueet ovat yhdestä teemasta: ympäristöpäästöjen vähentäminen on otettu vakavasti huomioon, vaikka tietenkin painotuserot teeman sisällä – turpeen käytöstä ja hiilinieluista lähtien – ovat suuria. Vain yksi puolue jarruttelee: perussuomalaiset. ”Työmies” Matti Putkonen esitti TV 1:n vaalitentissä (4.4.) osin virheellisiä ja ärhäköitä mielipiteitä saaden vastaansa muut. On kuitenkin ilmeistä, että perussuomalaisten jarrutuksella on kannatusta.

Voidaan sanoa, että äänestäjä on kiittämätön, vain hänen oma, konkreettinen etunsa ratkaisee: Juha Sipilän hallituksen kiistämättömät saavutukset, työllisyyden huomattava nosto ja valtionvelan pienentäminen ei kansalaista innosta.

Jo pitkään kannatuskyselyiden tausta onkin ollut vuosien 2015–2016 ikävissä koulutusleikkauksissa ja kikyssä sekä aktiivimallissa. Oma opettajatyttärenikin kritisoi, että miten ihmeessä Järvenpään kaupunki säästää, kun hän on töissä ylimääräisinä lauantaina. Oli aika selvää, että keskustelun agenda meni SDP:n laariin niin, että tarvitsi vain eduskunnan kyselytunneilla pitää asiasta kovaa mekkalaa ay-liikkeen säestäessä. Vaalitaistelu alkoi varhain ja hyvällä menestyksellä. Oppositiolle ei ole kelvannut mikään hallituksen esitys, eikä hallitus ole suostunut kuuntelemaan oppositiota.

Mutta entä ne vaaliohjelmien erot ja heikkoudet? Kaikille on ominaista, että nyt ei säästetä, mutta pisimmälle menee SDP lupauksissaan: kustannusten hintahaitari yhden ja kolmen miljardin välillä. Vihreät haluaa koulutukseen lisää miljardin (edellisen kauden leikkaukset noin 800 miljoonaa). Kokoomus keventäisi tuloverotusta, lasku samoin miljardi. Perussuomalaisten vaaliohjelma katkoo yhteyksiä muuhun maailmaan vaikeuttaen yritysten toimintaa, esimerkkinä ulkomaisen työvoiman saatavuuden rajoittaminen. Myös keskustan ohjelmassa esitetään veronkevennyksiä, jotka rahoitettaisiin työllisyysasteen nostolla, 75 %:iin.

Ekonomistit tyrmäävät kaikki nämä lupaukset mahdottomina (Kauppalehti 3.2.2019), koska talousennusteet eivät lupaa pelivaraa. He varoittavat myös suurista rakenteellisista ongelmista, etusijalla vanhusten hoivapalveluiden tarpeen voimakas kasvu, joka maksaa paljon. Valtion velkaa on edelleen liikaa, ei ole tuhlauksen vaan noiden rakenteellisten uudistusten aika.

Äänestäjien on kuitenkin mukavaa kuunnella hyviä vaalilupauksia, vaan voi olla, että jo hallitusohjelma on toisenlainen, valtiovarainministeriön ilmoittamat realiteetit on otettava huomioon.

Puolueiden sotekannat ovat nyt täysin hajallaan, selkein on SDP 18 sotekunnan mallillaan, vai onko enää? Ihmeellisin on kokoomuksen uusi ehdotus: ei mallia ollenkaan, terveyskeskusten jonot pitäisi purkaa, mutta miten? EU:sta eikä turvapaikanhakijoista ei ole puhuttu lainkaan.

Uusimmat