Mielipiteet

Äkäpirkko-pyhimys

Keskiajan Ruotsin tunnetuin hahmo on Pyhä Birgitta, kahdeksan lapsen äiti. Leskeksi jäätyään hän sai näyssä kutsun Kristuksen seuraajaksi.

Hän perusti Vadstenan luostarin ja sen birgittalaisjärjestön. Hän kuoli Roomassa 1373 ja julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391. Birgitan, Pirjon, Pirkon ja Piritan päivää on vietetty yli 600 vuotta. Brita eli Riitta sai päiväkseen 1.2.1950 Irlannin Pyhän Brigidan mukaan. Naantalin luostari teki Birgitan tutuksi Suomessa.

Birgitan, mahtimiehen tyttären ja ”vidua in Svecian”, ruotsalaisen lesken, lujatahtoisen oppineen naisen maine levisi. Leskenä hän oli vapaa määräämään itse asioistaan. Hän omistautui uskonnolliselle kutsumukselle. Eurooppaa vaivannut paiserutto, musta surma, sai ihmiset kuuntelemaan Birgitan ilmestyksiä. Ne koskivat hengellisten kysymysten lisäksi Ruotsin politiikkaa, kristikunnan sisäistä yhtenäisyyttä ja paavia, jota Birgitta vaati palaamaan Avignonista Roomaan. Kirkolle Birgitta oli hankala hahmo: hän toimi Jumalan äänenä paavin tavoin.

Virallinen pyhimykseksi julistaminen hänen kuoltuaan eteni hitaasti.

Suomessa Birgitta tunnettiin Pirjona ja Pirkkona. Hämeessä ja Savossa hän antoi nimen pienelle punasiipiselle valkotäpläiselle kovakuoriaiselle, leppäpirkolle, vanhan uskomuksen mukaiselle Jumalan ja ihmisten välimiehelle. Kun lepän eli veren värinen kuoriainen tuli ihmisen luo, se lähetettiin lentoon naimaonnea, vaurautta tai elinaikaa koskevien toivomusten kera. Moni tuntee lorun eli rukouksen: Lennä lennä leppäpirkko ison kiven juureen. Rinnakkaisnimi leppäkerttu viittaa Pyhään Gertrudiin. Kansanperinteessä Birgitalla on toinenkin läheinen eläin, hänen veteen viskaamistaan villoista syntynyt karhu. Birgitta käski karhua ja suojeli karjaa.

Hämeessä Pirkon-päivä oli juhla. Työtä ei tehty. Pukeuduttiin pyhävaatteisiin, pidettiin pitoja, juotiin sahtia. Juhlinta oli jykevää:

Pirjolle pidettiin runtu eli jälkipäivä. Halikossa oli Piritan markkinat. Siellä tunnettiin toisenlainen Pirjo, joka ei kelvannut Jumalalle taivaaseen eikä pirulle helvettiin. Rikka- eli tunkiopirkko sotki langat ja loimet takkuun. Kiukkuava lapsi oli äkäpirkko. Vaikeasti lypsettävä lehmäkin oli pirjo. Käsitykseen oli ehkä syynä Vadstenan alttarikaapin kuva, jossa Neitsyt Maria auttaa nuorta Birgittaa ompelutyössä. Kansa tulkitsi sen sotkuisten lankojen korjaamiseksi.

Iitissä tiedettiin: Riitta jos vesittelee, niin vesittelee viikon.

Työkalenterissa alkoi talvinuotan kutominen sadonkorjuutöiden valmistuttua.

Birgitta oli paitsi luostarin perustaja, myös Jumalan ääni, poliitikko ja näkijä maallisissa hoveissa ja paavin hovissa. Hänen kuolemansa jälkeen Suomessakin kerättiin todisteita hänen ihmetöistään pyhimykseksi julistamista varten. Niitä löytyi ainakin neljä tapausta. Birgitta oli voimakas, ristiriitoja herättävä hahmo. Kahdesti hänen pyhimykseksi julistamisensa kyseenalaistettiin. Eila Pennasen romaani Pyhä Birgitta (1954)toi hänet meillä uudelleen tutuksi. Birgitan suosion perusta on hänen sanomansa ajattomuus. Hänet voi nähdä naisasianaisena, tasa-arvon puolestapuhujana, pohjoismaisena naisjohtajana, jopa ekumenian edelläkävijänä. Häntä kunnioittavat niin katoliset kuin luterilaisetkin.

Paavi Johannes Paavali II julisti 1999 Birgitan yhdeksi Euroopan suojeluspyhimyksistä.

Liisa AhtiForssa

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic