Mielipiteet

Aktiivinen kansalaistoiminta on osa kunnan ja alueen elinvoimaa! On tärkeää muistuttaa, että julkinen sektori tarvitsee järjestökumppaneita

Forssan Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa tarjolla oli yhdessäoloa ja esityksiä. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Forssan Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa tarjolla oli yhdessäoloa ja esityksiä. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Järjestöt ovat lisäresursseina myös hyvinvointialueilla. Järjestöjen merkitys kansalaistoiminnan kanavoimisessa ja tuottamisessa on merkittävä. Eläkeläisjärjestöt tukevat ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja haluamme myös olla mukana kokemusasiantuntijoina palvelujen kehittämisessä. Järjestöissä on elämäntilanteen ymmärrystä ja ihminen keskiöön -kyvykkyyttä. Monissa kunnissa järjestöt nähdään jo kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön kumppaneina.

Eläkeläisjärjestöt tarjoavat toimintaa, tekemistä ja tukevat näin ikäihmisten toimintakykyä. Eläkeläisjärjestöissä vahvistetaan kansalaistaitoja digikerhoissa ja jaetaan tietoa julkisista ja yksityisistä palveluista. Monenlainen virkistystoiminta kulttuurin ja liikunnan muodossa on tärkeä osa eläkeläisjärjestöjen toimintaa. Ystävätoiminta ja kohtaamispaikat tarjoavat vapaaehtoisuuteen perustuvaa vertaistukea ja vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta eri elämäntilanteissa. Näitä kaikkia voidaan kutsua eläkeläisjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviksi toiminnoiksi.

Laki hyvinvointialueista (29.6.2021/611) nostaa esille hyvinvointialueiden asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeudet osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. On pidettävä huolta osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Hyvinvointialueiden valmistelutyö jo käynnissä väliaikaisten valmistelutoimielinten (VATE) toimesta, vaikka lain 29 § tulee voimaan vasta 1.3.2022. On siis syytä puhua järjestöstrategiasta ja järjestöjen asemasta jo nyt!

On tärkeää muistuttaa, että julkinen sektori tarvitsee järjestökumppaneita. Kunta-järjestöyhteistyö tarvitsee vuoropuhelua, samoin kuin hyvinvointialue-järjestöyhteistyö. Päätösten järjestövaikutukset on tunnistettava, ennakoitava ja arvioitava. Järjestöt tarvitsevat tukea, tiloja ja toiminta-avustuksia. Hyvinvointialueen kumppanuudesta ja yhteistyörakenteesta järjestöjen kanssa on sovittava hyvinvointistrategiassa. Järjestöjen mahdollisuudet osallistua ja tulla kuulluiksi hyvinvointialueen päätöksenteossa on turvattava.

Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta edustaa järjestöjen kautta noin 15 000 ikäihmistä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Neuvottelukunta pyrkii turvaamaan eri toimijoiden kanssa mm. viestinnällisin keinoin ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta, niin nykyisen kuntarakenteen kuin tulevan aluehallinnonkin aikana.

Uusimmat

Fingerpori

comic