Mielipiteet

Albert Einstein: Miksi sosialismi?

Albert Einsteinin Why Socialism? -essee julkaistiin Monthly Review -lehdessä vuonna 1949. Kopio löytyy lehden nettisivuilta. Tässä siitä muutama tiivistetty poiminta.

Kapitalismin juuret ovat kolonialismissa. Valloittajat ottivat siirtokunnat haltuun etuoikeutettuna luokkana, anastivat maanomistuksen monopolin, nimittivät papit johtamaan koulutusta ja loivat luokkajaon. Norjalais-amerikkalainen sosiologi ja taloustieteilijä Thorstein Bunde Veblen kutsui tätä kehityksen ”saalistusvaiheeksi”.

Einsteinin mukaan sosialismin tavoite on voittaa saalistus edistämällä kehitystä. Sen suuntaa ei voi määrätä tiede, koska se ei voi asettaa päämääriä. Ne on valittava demokraattisesti. Tiede voi tarjota korkeintaan vain keinoja päämäärien saavuttamiseen.

Einsteinin mukaan aikamme kriisien ydin ja ongelmien lähde on kapitalistisen yhteiskunnan taloudellinen anarkia. Kapitalistit pyrkivät kaiken aikaa riistämään toisiltaan ja työntekijöiltään kollektiivisen työn hedelmät; ei väkisin, vaan kapitalistien etuja turvaavien lakien avulla.

Kapitalistit manipuloivat demokratiaa rahoittamalla vaalikampanjoita ja lobbaamalla kansanedustajia, jotta he ajaisivat heidän etuja. Myös tärkeimmät tietolähteet ovat kapitalistien hallussa, joten kansalaisten on miltei mahdotonta tehdä objektiivisia poliittisia johtopäätöksiä.

Kapitalisti, tuotantovälineen omistaja ostaa työntekijän työpanoksen, josta tulee hänen omaisuutta. Työntekijän ansio ei kuitenkaan määräydy hänen tuottamansa työpanoksen arvosta, vaan työmarkkinoiden määrittämästä palkasta; arvojen erotuksen vie kapitalisti.

Einstein sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että ongelmat poistuvat vain sosialistisella taloudella, jossa yhteiskunta omistaa tuotantovälineet, suunnittelu mukauttaa tuotannon yhteisön tarpeisiin, jakaa työn kaikkien työkykyisten kesken ja takaa toimeentulon kaikille. Koulutus tuottaa yksilöistä omien kykyjensä kehittäjiä ja vastuuntuntoisia kansalaisia.

Suunnitelmatalous ei ole vielä sosialismia; siihenkin voi liittyä yksilön täydellinen orjuuttaminen (kuten reaalisosialismi osoitti). On vielä ratkaistava, miten estetään byrokratian muuttuminen määrääväksi mahdiksi; miten varmistetaan liberaalin demokratian säilyminen ja suojataan yksilön oikeudet?

Kaikki maailman valtiot myös Kiina ja Venäjä ovat jo kieroon kasvaneen globaalin kapitalismin ikeessä, mutta nyt sen kritiikki kiihtyy yllättäen kapitalismin mallimaassa Amerikassa. Bernie Sanders propagoi pohjoismaista sosialismia ja sen kannatus kasvaa erityisesti nuorison keskuudessa. Ratkaiseva globaali käänne on vääjäämättä tulossa.

”Valtioiden roolin pienentämiseen pyrkivän uusliberaalin ideologian voima on hiipunut finanssikriisin jälkeen. Ilmastonmuutoksen sekä eriarvoisuuden torjunnasta on tullut keskeisiä talouspolitiikan tavoitteita kansainvälisten järjestöjen suosituksissa. Se on korostanut yhteiskuntaa ohjaavien valtioiden ja niiden yhteistyön tarvetta. Kriisin myötä poliittinen aloite onkin siirtymässä hyvinvointiyhteiskuntien vahvistamisen ohjenuorakseen ottaneelle vasemmistolle.”, kirjoittaa Lauri Finér kolumnissaan ”Tulevaisuusinvestointien aikakausi” (Demokraatti.fi 12.8.2020).

Johtaako tämä kehitys myös kapitalismin resetointiin; Albert Einsteinin vision mukaiseen demokraattiseen sosialismiin?

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic