Mielipiteet

Ammattilaiset, arvokkainta terveydenhuollossamme – On pidettävä huolta hoivan vetovoimasta ja pitovoimasta

Terveydenhoito- ja hoiva-ala tarvitsevat kirjoittajan mukaan oman ”samapalkkaisuusohjelman”. Kuva: Seppo Pessinen
Terveydenhoito- ja hoiva-ala tarvitsevat kirjoittajan mukaan oman ”samapalkkaisuusohjelman”. Kuva: Seppo Pessinen

Korona on opettanut meille paljon modernin yhteiskunnan haavoittuvuudesta. Kun pääsemme eroon tästä pirulaisesta, on löydettävä ratkaisuja terveydenhuollon pitkäjänteiseen kantokykyyn.

Ennen hoiva-alan henkilöstö roikkui pitkään pätkätöissä työn ja työttömyyden välimaastossa. Nyt työtä on tarjolla enemmän kuin tekijöitä ja osataan vakinaistaa myös sijaisia, mutta pitkittyneen pandemian aikana tarvittaisiin vielä reservin reserviä. Korona on tehnyt näkyväksi sen, miten tiukkaan trimmattu ja tehokas julkinen terveydenhuoltomme ja hoiva-alamme on. Henkilömitoitukset ovat niukat ja poissaolot vaarantavat herkästi turvallisen hoidon, jos sijaisia ei löydy.

Tehokkuuden kääntöpuolena on haavoittuvuus, kun kapasiteettia pitäisi äkkiä nostaa yli normaalin varautumistilanteen. Ammattilaisia ei yksinkertaisesti ole saatavilla. On pidettävä huolta hoivan vetovoimasta ja pitovoimasta. Suomessa koulutuspaikat vielä täyttyvät ja hakijoita on enemmän kuin koulutuspaikkoja.

Xamkin uuteen englanninkieliseen Nursing -sairaanhoitajakoulutukseen oli 30 kertaa enemmän hakijoita kuin paikkoja. Ensisijaisiakin hakijoita oli viisinkertainen määrä. Lisää ammattilaisia saadaan kouluttamalla.

Pitovoimassa on paljon tekemistä.

Koronan tuoma työnrasitus on saanut monen miettimään alanvaihtoa. Ammattilaisten saatavuuteen ei ole vippaskonsteja. Tarvitaan parempia työympäristöjä. On kuunneltava tarkkaan hoito- ja hoiva-alan ammattilaisten näkemyksiä. Erityisesti nyt uusia hyvinvointialueita rakennettaessa.

Tes-kierroksen aikana esillä on erityisesti palkkakysymykset, mutta työssä jaksaminen on muutakin. Se on työntekijää arvostavaa ja kuuntelevaa johtamista, viisasta työn organisointia, mahdollisuutta tehdä työnsä hyvin ja kouluttautua lisää ja erikoistua. Se on urakehityksen näkymiä, riittävää henkilöstöä, ammattitaitoon sopivaa työnkuvaa jne.

Palkkausta ei voi sivuuttaa työvoiman saatavuudessa. Ala tarvitsee pitkäaikaisen palkkaohjelman, terveydenhoito- ja hoiva-ala oman ”samapalkkaisuusohjelman”.

Hyvinvointialueiden palkkaharmonisaatio eli palkkojen yhdenvertaisuuden rakentaminen on tehtävä huolella. Ei suoraan vanhan päälle, vaan toimenkuvat uudistaen ja työn vaativuutta aidosti arvioiden. Tämä on vaativa suoritus, mutta hyvin tehtynä se lisää alan houkuttavuutta. Se myös maksaa.

Uusimmat

Fingerpori

comic