Mielipiteet

Assi on Hämeenlinnan elinvoimaa varten

Sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Rannan mielipidekirjoituksessa (FL 6.8.) oli tahallisia ja harhaanjohtavia tulkintoja kirjoituksestamme, siksi ne on oikaistava.

On erikoista, että Assi- sairaalan erittäin korkeat rakennuskustannukset eivät Teidän tietonne mukaan vaikuta kuntien talouteen, sekä että Assi- sairaalan pienempien käyttökustannusten kautta kunnallistalous maakunnassa helpottuisi nopealla aikataululla Assi-hankkeen valmistumisen jälkeen.

Viittaatte selvityksiin, jotka puoltavat Assi-sairaalan rakentamista, ja ettei yhdessäkään lopputuloksessa puolleta taloudellisista ja toiminnallisista syistä Assi-hankkeen lopettamista. Voitteko todellakin olettaa, että konsultti kertoisi työnantajalleen, että nyt on syytä lopettaa tämä hanke.

On valitettavaa, että näissä tilaamissanne ns. selvityksissä, ette käyttäneet muita kuin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Maakuntaliiton omia ns. ”asiantuntijoita”. Näillä erittäin yksipuolisilla, ns. selvityksillä, on saatu aikaan tilaajan haluama lopputulos.

Sairaanhoitopiirin keskussairaalan varsinainen päärakennus on otettu käyttöön vuonna 1979. Suuri osa sairaalasta on rakennettu ja kunnostettu 2000 luvulla ja ennen sitä. Esim. Päiväkirurgian yksikkö ja sen neljä leikkaussalia, päivystyspoliklinikka, fysiatrian- ja röntgenyksiköt, korva, nenä-, kurkku, naistentautien- ja urologian poliklinikat, sekä sairaalan ruokalan ja keittiön uusitut tilat ja paljon muuta ns. teknistä tilaa. Viimeisenä on valmistunut syksyllä v. 2019 synnytysosastolle käyttöön otetut ja uusitut tilat. Keskussairaalan tiloja on hyvin hoidettu vuosien varrella.

Kirjoitatte meidän ymmärtäneen virheellisesti, että Assi-hankkeen rahoituksen maksaisivat sairaanhoitopiirin jäsenkunnat. Kuka siis maksaa julkisen sairaalan rakentamisen, ellei valtion- ja kuntien veronmaksajat?

Kirjoitatte, että Assi-hanke tuo elinvoimaa koko maakuntaamme, muuten elinvoima valuu muihin maakuntiin. Tiedätte itsekin, että tämä väite ei pidä paikkaansa. Assi-hanke on vain Hämeenlinnan elinvoimaa varten.

Kanta-Hämeen maakunnassa, forssalaisilla ja riihimäkeläisillä, on selkeä käsitys siitä, mitä tarkoittaa, kun sairaanhoitopiiri on päätöksillään siirtänyt käytännössä Forssan ja Riihimäen sairaaloiden toiminnan ja työpaikat näiltä paikkakunnilta Hämeenlinnaan. Sairaanhoitopiiri on siirtänyt maakunnan kunnista elinvoiman Hämeenlinnaan. Eivätkä nämä kunnat ja niiden seudut saa mitään korvausta tilalle.

On selvää, että Hämeenlinnassa ollaan erityisen kiinnostuneita Assi-sairaalan rakentamisesta. Konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Timo Aro valotti 12.6 2020 raportissa ja sairaanhoitopiirin ja Maakuntaliiton tilaamassa selvityksessä, ”miten nykyisen keskussairaalan tuoma elinvoima maakunnassa jakaantuu”. Ilmeni, että keskussairaalan n. 1900 työntekijälle maakuntaan maksetuista palkkatuloista 71 % jää Hämeenlinnaan, Hattulan ja Janakkalan yhteenlaskettu osuus oli 17,6 %, ja kaikkien muiden kuntien osuus oli yhteensä vain 11,1 %. Sairaanhoitopiirin hankinnoista hämeenlinnalaisiin yrityksiin kohdistui 92 % vuonna 2019. Mielestämme hankinnatkin pitää tehdä koko maakunnan alueelta tasapuolisesti. Eikö tämäkin elinvoima tule jakaa oikeudenmukaisesti, kunkin jäsenkunnan osuuden mukaan sairaanhoitopiirissä ja maakunnassa?

Olemme edelleen sitä mieltä, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Assi-hanke on tarpeeton.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic