Mielipiteet

Avioliiton perusta on ajaton

Televisiohäissä melskataan mekoista ja tarjoilusta, sulhanen hiirenä nurkassa. Katsoja miettii mykkänä lystin hintaa.

Siviilivihkiminen oli 70-luvulla kapinaa juhlimista vastaan. Nyt ylenpalttisuus liitetään kirkkohäihin. Kirkollinen vihkiminen on papin toimittama, paikka lähes mikä vain. Siviilivihkiminen tapahtuu useimmiten maistraatissa. Yhteistä on väestörekisterinpitäjän tutkinta avioesteistä, kuten alaikäisyys tai voimassaoleva avioliitto. Kuulutus eli esteettömyys luetaan kirkossa nyt kihlaparin toivomuksesta. Vanha kolmen pyhän lukeminen lyheni sota-aikana yhteen. Jotkut viettävät kuuliaisia perhejuhlana. Arvi Järventauksen romaanissa Satu-Ruijan maa (ilm.1920) kaivoskuiluun sortuneen kirkon tutkija pohtii, ehtikö pappi lukea isovanhempien kuulutuksen ennen tuhoa.

Vanhempani avioituivat sota-aikana. Äitini oli viiden tytön sisarussarjaa. Sen kastajana, konfirmoijana ja lukio-opettajana oli sama rovasti. Kirkossa kihlapari yllättyi: rovasti luki äitini nuoremman sisaren nimen. Koulussa opettajat onnittelivat. Pojat naureskelivat: kiva istua ruustinnan selän takana! Tätini väitti saaneensa ikuisen trauman.

Rintamalomalla isäni piti vihkiä tuttu pari. Sulhaselta kysyttiin: Tahdotko? Hän pyörtyi. Pitkä valvottu yö kuumassa junassa tuntui. Ystävät naljailivat pelkuruudesta.

Kotipappilaani tuli joskus hiljaista vihkimistä toivovia pareja. Me perheen naiset toimimme todistajina. Vanhojen vihkijakkaroiden käyttö jäi, kun muuan pariskunta polvistumisen sijaan istahti niille. Isäni jatkoi tyynesti toimitusta. Muuan rouva kertoi kiirehtineensä vastaustaan papille heti myötäkäymisiä koskevan osan jälkeen, ennen vastoinkäymisiä – niinpä parille tulikin ero.

Yhtenä kesälauantaina mieheni oli hautajaisissa, kun pappilaan tuli vihkimistä oitis haluava pari. Kysyin, oliko heillä kuulutustodistus mukana. Ei ollut. Parin käsityksen mukaan vihkiminen sujuisi kuin amerikkalaisissa elokuvissa: suoraan vain vihkijän luo. Heille oli yllätys Suomen lain vaatimus esteiden tutkinnasta vähintään seitsemän päivää ennen vihkimistä. He lähtivät perin närkästyneinä sekä lakiin että minuun.

Lapsuudestani Etelä-Pohjanmaalla muistan nuorisoseuran järjestämät perinteiset kolmipäiväiset kruunuhäät. Hääpari ajoi saattueessa hevospelillä kirkkoon. Morsiamen asu komeine kruunuineen herätti ihailua. Ehkä nykyisissä häissä on samaa näyttämöllisyyttä. Suvun merkitys häissä vähenee, tilalla on ystäväpiiri. Morsiuskruunu on vaihtunut kukkakimppuun.

Mieheltäni kysyttiin joskus, vihkiikö hän eronneita. Hän sanoi vihkivänsä. Mutta jos sama henkilö tulisi kahden eron jälkeen vihittäväksi kolmanteen liittoon, hän kehottaisi miettimään vielä perin pohjin. Vanha vitsi tosin tietää, että rakkaus on ikuista, kohteet vain vaihtuvat.

Yhteiskunnan kannalta avioliitto muuttaa puolisoiden asemaa verrattuna avoliitossa eläviin. Lasten asema ja omaisuusasiat eivät ilman muuta ole yhteneväiset. Kaiken kaikkiaan suomalaisen avioliiton perusta on ajaton: halutaan julkisesti sitoutua toiseen ihmiseen, ehkä perheenkin perustamiseen.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

25.10.2020

Fingerpori

comic