Mielipiteet

Demokraattisesta sosialismista

”Kapitalismin vastakohta ei ole neuvostoliittolainen suunnitelmatalous, vaan demokratia”, sanoi Li Andersson puheessaan Tulevaisuuden vasemmisto -tapahtumassa (IL 8.9.2020).

Kapitalismin kannattajat lietsoivat tästä tunkkaista luokkataistelua pelkistäen vaihtoehdot vain jo romahtaneen reaalisosialismin ja pian romahtavan kapitalismin väliseksi kilpailuksi. Spekulaatio ohitti kokonaan sekatalouden, mitä useimmat valtiot todellisuudessa tällä hetkellä jo ovat.

Demokratia ja kapitalismi yritettiin myös osoittaa vertailukelvottomiksi; politiikan ja tieteen vertailuksi. Kapitalismin ydin, uusliberaali taloustiede ei kuitenkaan ole tiede vaan ideologia, jonka poliittiset tavoitteet naamioidaan muka tieteellisiksi faktoiksi. Täten kapitalismi ja demokratia ovat molemmat poliittisia käsitteitä; kaksi ideologiaa. Kapitalismi edustaa rahan ylivaltaa ja demokratia kansanvaltaa; sekatalous sisältää jossakin suhteessa molempia.

”Taloustiede ei vieläkään suoraan sanottuna ole päässyt irti lapsellisesta kiintymyksestään matematiikkaan ja täysin teoreettisiin mutta usein vinoutuneisiin spekulaatioihin. Syrjään jäävät historian tutkiminen ja yhteyksien rakentaminen muihin yhteiskuntatieteisiin. (…) Näin voi helposti antaa itsestään oppineen vaikutelman ja välttyä vastaamasta ympäröivästä maailmasta nouseviin, paljon monimutkaisempiin kysymyksiin.”, sanoo Thomas Piketty.

Piketty tutkii kohutussa, modernin ajan klassikoksi nousseessa Pääoma 2000-luvulla -teoksessaan tulo- ja varallisuuserojen kehitystä länsimaissa 1700-luvulta nykyaikaan. Kirja on yksi lähihistorian merkittävimpiä taloustieteen teoksista.

”Osaamisen levittäminen ja koulutustason nousu ovat tärkein tuottavuutta parantava ja eriarvoisuutta vähentävä prosessi sekä maiden sisällä että maiden välillä. (…) Kehitys saattaa saada vauhtia kaupan esteiden purkamisesta, mutta se ei ole perusluonteeltaan markkinamekanismi vaan etenee koulutuksen lisääntymisen ja julkishyödykkeistä julkisimman eli tiedon levittämisen voimalla.”, sanoo Piketty.

Tulevaisuuden sivistyspolitiikan on Anderssonin mukaan rakennuttava ajatukseen oppimisesta elinikäisenä oikeutena, jossa työssäolon vaihtoehto on uuden oppiminen, ei työttömyys. Hän ilmaisi myös tukensa Sanna Marinin visiolle, että työajan lyhentäminen eli mielekkään vapaa-ajan lisääminen kuuluu tulevaisuuden hyvinvointipolitiikkaan.

”Vasemmiston pitäisi keskinäisen taistelun sijaan lähteä yhteisvoimin, demokraattista tietä, nostamaan ihmiskunnan henkinen taso korkeammalle kuin mitä se tähän asti on ollut.”, sanoi Ele Alenius 90-vuotishaastattelussaan jo viisi vuotta sitten.

Kapitalismin tuottamia globaaleja ongelmia ei persujen poteroitumisella eikä uusliberaalien yövartijavaltiolla ratkaista. Siihen tarvitaan Einsteinin visioimaa demokraattista sosialismia. Amerikassa sen puolesta propagoi Bernie Sanders esikuvanaan pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tätä taas meidän uusliberaalit yrittävät nyt Elina Lepomäen johdolla romuttaa.

Hyvinvointivaltion purkaminen on torjuttava, rahan ylivaltaa on kavennettava ja demokratiaa vahvistettava. Sanna Marinin hallituksen ohjelma: ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” on turvallinen tiekartta demokraattiseen tulevaisuuteen.

Uusimmat

Näkoislehti

30.10.2020

Fingerpori

comic