Mielipiteet

Demokratia uhkaa demokratiaa?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön jo perinteeksi tulleessa Kultaranta-seminaarissa puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) esitti jännän sanarinnastuksen: ”Demokratia uhkaa demokratiaa.”

Tällä hän tarkoitti sitä, että nyt ”vanha” liberaaleihin arvoihin perustuva eurooppalainen demokratia katsoo, että kansallismielisten puolueiden kannattajat äänestävät ”väärin” demokraattisissa vaaleissa. Tältäkin tilanne voi perussuomalaisesta vinkkelistä näyttää, mutta onko asia ihan näin?

Vastaus on kyllä ja ei. Ensiksi, keitä ovat kansallismieliset? Voidaan sanoa, että liikkeen poliittinen ajattelu lähtee vain yhden kansallisvaltion lähtökohdista sulkien samalla muut ulkopuolelle – ”America first”!.

Omasta valtiosta ja kansasta tehdään parempia kuin muut. Perinteinen isänmaallinen ja patrioottinen ajattelu taas lähtee siitä, että isänmaanrakkau-den rinnalla on vahvasti myös muita kansoja kunnioittava asenne – ei ole parempia ja huonompia.

Kansallismielisyyteen näyttää liittyvän olennaisesti myös ns. populistinen retoriikka, joka on hyvin yksisilmäistä, faktoja hylkivää, äänestäjien tunteisiin ja omaan etuun vetoavaa. Objektiivinen tarkastelu on tästä kaukana.

Tärkein agenda puheessa on nyt voimakkaasti maahanmuuttajavastainen sanoma – rajat kiinni. Kansainvälinen ihmisoikeuksia koskeva sopimus sivuutetaan kylmästi – se vain mahdollistaa ”hyvinvointishoppailun” Euroopassa.

Ei varmasti ole ”väärin” äänestää kansallismielisiä puolueita. Päinvastoin katson, että on erinomainen asia, kun Timo Soini perusti uuden, perussuomalaisen puolueen – ja menestyi hyvin. “Vanhoihin” puolueisiin kyllästynyt kansa sai kanavan tuoda esiin turhautumisensa.

Olen myös sitä mieltä, että Jussi Halla-aho ei ole pelkästään populisti, hän on myös hyvin älykäs poliitikko, joka perustelee kaiken, mitä hän sanoo.

Sen sijaan puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari on esimerkki ikävästä ja valitettavasta retoriikasta, jossa faktoja ei kunnioiteta. Sillä mistä se nyt on kotoisin, että EU ”kostaa”, jos jäsenvaltio yrittää siitä erota.

Olemme nähneet, miten kärsivällisesti EU on neuvotellut Britannian kanssa, kansan, jossa poliitikot katsovat vain omaa ja puolueen etua – maan edusta viis.

Kaukana länsimaisesta ihmisarvoa kunnioittavasta asenteesta on myös tuleva meppi Teuvo Hakkarainen afrikkalaisia hyvin epäkunnioittavasti kohdelleella vaalikampanjallaan. Tuomio tuli naiskansanedustajan lähentelystä, mutta kansa vain äänesti hänet parlamenttiin.

Huhtasaari ja Hakkarainen eivät todellakaan ole koko puolue, mutta valitettavasti mm. heidän ulostulonsa leimaa helposti kaikki edustajat.

Jussi Halla-ahon oiva sanaleikki oli omalla tavallaan hyvä, mutta se ei tuonut esiin ongelman ydintä. On ihan oikein äänestää myös kansallismielisiä puolueita, mutta sen sijaan ei ole ollenkaan oikein halveksia muita kansoja, eikä ole oikein, että ei esimerkiksi EU-kritiikin ohella lainkaan tuoda esiin kaikkea sitä välttämätöntä työtä, jota EU tekee.

Eikö ole todella erinomainen asia, että voimme EU:n tulevana puheenjohtajavaltiona vaikuttaa keskeisesti koko Euroopan asioihin? Nyt jos koskaan tarvitsemme EU:ta. Muut puheet ovat silkkaa populismia.

Uusimmat