Mielipiteet

Denialismidenialistin antiteesi

Denialisti kieltää tosiasiat välttääkseen itselleen epämiellyttävän totuuden. Hän naamioituu kriittiseksi keskustelijaksi luomalla retorisesti vaikutelman tieteellisestä kiistasta mielipiteitä ja tieteellisiä totuuksia vastakkain asettamalla.

Denialismidenialisti kiistää denialismin olemassaolon ja mielekkyyden denialistista retoriikkaa käyttäen. Simo Salomaa antoi esimerkin menettelystä otsikolla ”Se pyörii sittenkin” (FL 21.4.).

Ensin hän päivittelee, että ”denialismille ei löydy sanakirjoista täysin selventävää” eli hänen mielipidettä tukevaa määritelmää. Sitten hän sanoo: ”Mikäli puhutaan tieteellisten tosiasioiden kieltäjistä, niin historiasta (löytyy) muutamia esimerkkejä.” ja antaa niistä listan, jossa hän vain asettaa vastakkain uskonnollisia uskomuksia ja tieteellisiä totuuksia. Uskonnon kiistäminen ei ole denialismia. Listan tapaukset kuvaavat sitä, kuinka kirkon hegemonia kontrolloi, mitä tieteen nimissä sai sanoa ja kuinka tieteen pioneerit työskentelivät jatkuvan inkvisition uhan alla.

Teollisen vallankumouksen aikaisissa esimerkeissä hän sotkee keskenään denialismin ja luddismin. Tähän liittyy myös toinen ajattelua sumentava sotku: tieteen ja tekniikan samaistaminen politiikkaan eli uskoon Adam Smithin näkymättömään käteen. Kun tämän taloususkon seurauksena kehitys johti käsityöläisten kurjistumiseen, syntyi protestiliike, joka sai nimensä Ned Ludd -nimisen miehen mukaan, joka vuonna 1779 tuhosi raivoissaan kaksi sukkakonetta. Muutkaan Salomaan tekniikkaan liittyvät esimerkit eivät ole denialismia vaan väärää politiikkaa. Yhteiskunnan kehityksen jättämistä näkymättömän käden eriarvoistavaan ohjaukseen.

Kun Salomaan tarina lähestyy luonnonvarojen ehtymiseen, ympäristön saastumiseen, luonnonsuojeluun ja Ilmastokriisiin liittyviä kysymyksiä, on argumentointi jo tyypillistä denialismia. Huvittavaa on, että Salomaa nimeää denialisteiksi myös luomiskertomuksen pätemättömäksi osoittaneen Darwinin ja luonnonsuojelun uranuurtajan Rachel Carsonin. Ilmeinen syy tähän lienee uskonnon ja tieteen periaatteiden sekoittaminen. Toisin kuin uskonto tiede ei tavoittele ikuisia totuuksia vaan pyrkii pikemminkin eliminoimaan ikuisia virheitä. Tiede on aina valmis korjaamaan teorioitaan uuden todistusvoimaisen näytön perusteella. Persujen denialismi ei maailmaa pelasta. Kansallisiin poteroihin käpertyminen ei ratkaise globaaleja ongelmia.

Olen samaa mieltä siitä, että tämän koronnakriisin tilastotiedot ilmaston lyhytaikaisesta paranemisesta tulevat olemaan mielenkiintoisia, en näe mitään syytä sille, etteikö niitä myös julkaistaisi ja hyödynnettäisi. Tulokset antavat arvokasta lisätietoa siitä, miten kapitalismin resetointi edistäisi terveemmän elämän kehittämistä symbioosissa ympäröivän luonnon kanssa.

Asiasanat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic