Mielipiteet

Edunvalvonnan monet kasvot

Olin viime vuoden loppupuolella Kehräämöllä neljännen kerroksen auditoriossa kuuntelemassa luentoa, jota piti Tiina Kuopanportiksi itsensä esitellyt henkilö. Väkeä oli iso auditorio puolillaan, joka kuunteli esitystä korvat tarkkana, kuten minä puolisoni kanssa. Esittelijän mukaan edunvalvontavaltuutus valitulle asioidenhoitajalle pitäisi antaa jo 50–60-vuotiaana. Tämä tärkeä asia pitäisi hoitaa yleensä lain kirjaimet tuntevan, mieluimmin tuomarin avustamana.

Perusteluna luennoitsija esitti, että vakava sairaus voi iskeä milloin vain ja sitten valtuutuksen teko on myöhäistä, tai pätemätön, jos todetaan osittainenkin muistisairaus. Niinpä mekin kuuliaisina kansalaisina mietiskelyn jälkeen katsoimme parhaaksi turvautua pankin tuomarin apuun.

Kuitenkin nyt, kun asiamme on siltä osin kunnossa, olemme sukulaisilta ja tuttavilta kuulleet, että ei heillä sellaisia murheita ole. Asioita hoidetaan nyt yhteisesti ja sitten jos toinen sairastuu, niin paperi on kaapissa, jossa sanotaan, että terveenä pysynyt hoitaa asiat toisen puolesta. On myös paperi, jossa sanotaan, että kiinteistö jää toisen asunnoksi ja hallintaan ja hän hoitaa kaikkia siat.

Kuitenkin television ohjelmassa kerrottiin, että jollakin edunvalvojalla on yli 200 asiakasta, joiden asioita hänen pitäisi hoitaa. Todettiin, että aika ei mitenkään riitä hyvään asioiden hoitoon noin monelle. Perusteluksi näytettiin, kuinka omaisuutta oli myyty laittomasti ja vanha ihminen, jonka etua piti valvoa, on jäänyt puille paljaille. Mitähän tähän sanoo Suomen laki ja kunnollinen työnsä hoitava lakimies?

Fingerpori

comic

Näkoislehti

17.2.2020

Uusimmat