Mielipiteet

Edustuksellisuus on äänestäjistä kiinni – Isoissa vaalipiireissä pienempien kuntien edustajat tuppaavat pärjäämään paremmin kuin mitä väkimäärään perusteella olettaisi

Kokoomuslainen Ajatuspaja Toivo julkaisi laskelmat tulevien sote-maakuntien valtuustopaikkajaoista ja se kirvoitti jo yhden mielipidekirjoituksenkin (FL 11.5.). Työni puolesta olen pyöritellyt vaalilaskelmia melko paljon itsekin ja arvostan kokoomuslaisten osaamista alalla. Sen vuoksi minua hämmentää tämän kyseisen laskelman heikko taso.

Siinä nimittäin väitetään, että paikat maakuntavaltuustoon jakautuisivat jatkossa suhteessa kuntien äänioikeutettujen määrään. Näinhän asia ei tietenkään ole ja se on todennettavissa yksinkertaisesti katsomalla kansanedustajien kotipaikkoja.

Jos kuntaa suuremmissa vaalipiireissä äänestettäisiin tasaisesti oman kunnan ehdokkaita, pitäisi Lahdessa olla viisi kansanedustajaa nykyisen kolme sijaan, Hämeenlinnassa kolme nykyisen neljän sijaan ja Riihimäellä yksi edustaja nykyisen kahden sijaan. Sen sijaan esimerkiksi Forssaa suuremmasta Heinolasta ei ole edustajaa ja toisaalta Asikkalasta ja Lopelta on edustajat molemmista, vaikka yhteensäkään niissä ei ole äänioikeutettuja yhtä paljon kuin vaikkapa Forssassa.

Todellisuudessa isommissa vaalipiireissä pienempien kuntien edustajat tuppaavat pärjäämään paremmin, kuin mitä väkimäärään perustuva laskelma olettaisi, koska ehdokkaan kotipaikalla on äänestäjille suurempi merkitys pienissä kunnissa kuin suurissa kaupungeissa.

Toivon julkaisussa väitettiin myös, että puolueiden pyrkimys asettaa paljon ehdokkaita väkirikkaille alueille jotenkin heikentäisi pienten kuntien mahdollisuutta saada alueeltaan edustajaa valtuustoon. Tilannehan on todellisuudessa täysin päinvastoin.

Kuitenkin myös ek-vaalit ovat huono mittari ennakoimaan maakuntavaalien tulosta, koska maakuntavaaleissa ehdokasmäärä on eduskuntavaaleja olennaisesti suurempi. Jos jotain osviittaa haluaa hakea, voidaan katse luoda esimerkiksi Kainuuseen, jossa maakunnan laajuinen sote-järjestelmä vaaleilla valittavine valtuustoineen oli kokeilussa vuosina 2005–2012.

Vuoden 2008 Kainuun maakuntavaaleissa valittiin 59 valtuutettua, eli sama määrä kuin mitä nykyisessä mallissa on kaavailtu Kanta-Hämeen maakuntavaltuuston kooksi. Äänioikeutettuja taas oli Kainuussa hieman alle puolet siitä, mitä meillä nyt. Viimeinen valituksi tullut sai 56 henkilökohtaista ääntä ja maakunnan jokaisesta kunnasta tuli valituksi vähintään yksi valtuutettu – jopa 1337 äänestäjän Ristijärveltä. Ja Kajaanista tuli valituksi aavistuksen vähemmän valtuutettuja kuin mitä kaupungin väkimäärä olisi olettanut.

Kokonaisuudessaan Ajatuspaja Toivon laskelma on lähinnä huono sormiharjoitus, jonka julkaisun ajankohta laittaa pohtimaan, onko sen tarkoitus vain suunnata huomio pois Kokoomuksen omasta sote-ratkaisusta. Puolue kun käänsi 2019 vaalien jälkeen suuntaa 180 astetta ja on nyt sitä mieltä, ettei sote-palveluiden järjestämisessä yhtäkkiä olekaan missään mitään ongelmaa.

Tästä huolimatta meistä jokainen kuitenkin jatkaa vanhenemista ja ikääntyneiden osuus kasvaa varsinkin asukkaita menettävillä seuduilla. Soteuudistus tehdään, jotta meistä jokainen saa jatkossakin hyvää hoitoa ja olen varma, että ainakin Keskustan ehdokkaat sitoutuvat terveyspalveluiden säilyttämiseen lähipalveluna ihan järjestävän organisaation nimestä riippumatta.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti