Mielipiteet

Eläkeläisten köyhtymisen katkaisu

Ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen on uusinut aloitteensa työeläkeindeksin korjaamisesta (Forssan Lehti 14.11.2018). Hän antaa ymmärtää, että indeksi muuttamalla eläkeläisköyhyyden kasvu pysähtyisi. Samaan aikaan eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen budjettiesitys, jossa perusturvan, muun muassa kansaneläkkeen ja takuueläkkeen indeksikorotukset taas jätettäisiin kokonaan tekemättä, ”jäädytettäisiin”. Takuueläkkeeseen esitetään kyllä 9 euron korotusta, mutta korotus ei edes kattaisi jäädyttämisen aiheuttamaa jälkeenjääneisyyttä.

Kansaneläke ja takuueläke eivät ole keskeisiä vain niille, joille ne ovat ainoa eläketulon muoto. Kansaeläkkeellä täydennetään myös pieniä työeläkkeitä. Köyhtymiskierteen katkaiseminen edellyttäisi siksi nimenomaan kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korottamista. Työeläkeindeksin parantaminen ei lisäisi satojen tuhansien kansaneläkettä saavien eläkeläisten tuloja, mutta se kyllä lisäisi parempituloisten eläkeläisten tuloja, euroissa laskien sitä enemmän, mitä suurempi eläke jo ennestään on. Siksi kai esimerkiksi kokoomuksen hyvätuloiset eläkeläiset, kuten Raimo Ilaskivi, ovat tukeneet Kiljusen aloitetta.

Hyvä muistaa myös, että kansaneläkkeen korotukset ovat indeksien kautta sidoksissa myös työikäisten perusturvan korotuksiin. Siksi kansaneläkkeen korotukset ovat paitsi köyhien eläkeläisten myös muiden köyhien edun mukaisia. Molemmat eduskunnan vasemmistopuolueet esittävät tältä osin muutosta Sipilän hallituksen budjettiesitykseen.

Työeläkeindeksistä ja työeläkerahastojen varojen käytöstä voi tietysti muuten keskustella, esimerkiksi sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden perspektiivistä, mutta köyhtymisen katkaisuun on toiset keinot.

Juhani LehtoKanta-Hämeen maakuntahallituksen jäsen (vas.), eläkeläinen

Uusimmat