Mielipiteet

Elpymisrahastoa ei ole vielä hyväksytty

Euroopan Unionin jäsenmaiden johtajat pääsivät sopuun historiallisen suuresta elpymisrahastosta. Päätös on historiallinen ennen muuta sen takia, että ensimmäistä kertaa Euroopan Unioni alkaisi itse itsessään velkaantua. Massiivinen 750 miljardin euron elpymisrahasto ja EU:n budjetti nojaisivat osin EU:n yhteiseen velkarahaan.

Syntynyt päätös on massiivisuutensa lisäksi ennen muuta periaatteellinen. Se rikkoo EU:n yhden kulmakiven ja perusperiaatteen eli sen, ettei EU yhteisvelkaannu. Hyväksyttäessä päämiesten ratkaisulla rahoitettaisiinkin jäsenmaiden toimintamenoja ja se olisi avaus tulonsiirtoihin jäsenmaiden välillä. Elpymispaketista jaettavat lainat ja puhtaat tuet päätyisivät erityisesti Italiaan ja Espanjaan.

Samalla myös EU-budjetin rahoitus muuttunee. Tähän asti EU-budjettia on rahoitettu vain jäsenmaksuilla, mutta nyt sitä alettaisiin rahoittaa myös yhteisellä velkarahalla. Euroopan ns. Nuuka nelikko eli Hollanti, Ruotsi, Tanska ja Itävalta varoittivat jo ennen kokousta, ettei EU:sta saa tulla pysyvää tulonsiirtounionia pohjoisen ja etelän välille. Ensiaskel siihen kuitenkin nyt otettiin?

Suomen vasemmistohallitus, pääministeri Sanna Marinin johdolla, on halunnut väittää, että rahoitusjärjestely olisi kertaluontoinen. Toisaalta Ranskan presidentti Emmanuel Macron on antanut ymmärtää muuta. Kysymys kuuluukin: Ottiko EU jättiaskeleen kohti liittovaltiota ottamalla ensimmäistä kertaa yhteistä velkaa?

Nyt tehty ratkaisu mahdollistaa sen, että yhteiseen velanottoon turvauduttaisiin myös tulevaisuudessa ja tämä lisäisi painetta laajentaa myös verotusoikeutta EU-tasolle. EU-johtajat sopivatkin jo siitä, että tulevaisuudessa EU:lla olisi oikeus kerätä myös yhteisiä veroja mm. muovi- ja digiveroa.

Viime päivien tapahtumat ovat siis historiallisia. Niillä on myös toteutuessaan kauaskantoisia seurauksia niin EU:n liittovaltiokehitykseen kuin myös meidän oman maamme taloudenkin kannalta.

Huolestuttavaa on myös tiedot siitä, että Suomessa laajasti hehkutettu oikeusvaltioperiaatekirjaus on neuvotteluissa tosiasiallisesti vesittynyt. EU-jäsenmaiden on tulevaisuudessakin mahdollista rikkoa oikeusvaltioperiaatetta ilman seuraamuksia?

EU-johtajien neuvottelema kokonaisuus vaatii vielä onneksi jäsenmaiden hyväksynnän. EU:ssa on jouduttu tekemään paineen alla ja kireällä aikataululla erittäin vaativaa lainopillista tulkintaa koskien jopa EU:n perussopimuksia. Nyt on siis saavutettu vasta poliittinen sopu, mutta vielä mitään muodollisia päätöksiä ei ole tehty. Suomessa eduskunta lopulta ratifioi eli päättää sen onko Suomi valmis hyväksymään Marinin Suomen osalta neuvotteleman kokonaisuuden. Tätä ennen perustuslakivaliokunta joutuu varmistamaan kokonaisuuden lainmukaisuuden. Pitää varmistaa mm. mitä tapahtuu jos jokin EU-maa jättäisikin elpymispaketista ottamansa lainat maksamatta? Kaatuisiko ne silloin muiden EU-maiden niskaan? Onko enimmäisvastuita tosiasiallisesti sovussa kuitenkaan rajattu yksiselitteisesti?

Ennen kuin kokonaisuudelle voi antaa eduskunnassa tukea onkin oleellista saada varmuus myös siitä, että emme maksa tukea oikeusvaltiota loukkaaville hallituksille emmekä luo tulonsiirtounionia niin kuin Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kertonut nyt tapahtuvan.

Uusimmat

Näkoislehti

15.8.2020

Fingerpori

comic