Mielipiteet

En ole unohtanut 70- ja 80-lukua

”Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee”, sanotaan. En tiedä, mistä kumpuaa ”70-luvun opiskelijan” kirjoitus (FL 16.3.2020), jossa hän kovasti kritisoi Neuvostoliittoa ja siihen hurahtanutta opiskelijaliikettä, mutta itse voin sanoa tuon ajan eläneenä, että en häpeä yhtään aikaani sen ajan opiskelijaliikkeessä eikä sen suhteen ole mitään traumoja eikä kaunoja jäänyt. Päinvastoin voin reilusti tunnustaa, että ”turpiin” tuli. Mutta häviöistä pitää ottaa opikseen. Ei saa jäädä ”tuleen makaamaan”.

On helppo jälkiviisaasti arvostella 2020-luvulla 1970- ja 80-luvun aikaa, mutta täytyy ottaa huomioon, että olosuhteet olivat silloin täysin toiset kuin nykyään. Silloin elettiin sen ajan mukaan. Itselläni radikalisoituminen lähti 70-luvun alussa Vietnamin sodan vastustamisesta. Se veti mukaansa paljon nuorisoa. USA oli imperialistinen hyökkääjä, joka sorti pienempäänsä. Neuvostoliitto tuki Pohjois-Vietnamia

Siinä tilanteessa oli helppo valita puolensa. Oli kyse ”hyvän” ja ”pahan” ikuisesta kamppailusta. Kun näin oli valittu ”hyvä”, niin ajateltiin, että se edusti kaikessa toiminnassaan ”hyvää”. Ei osattu/haluttu silloin ajatella, että siihen toimintaan voisi liittyä mitään ”pahaa”. Näin selittäisin yksinkertaistaen taistolaisen liikkeen ”sokean” suhtautumisen Neuvostoliittoon ja sen toimintaan.

Mutta olihan siinä ajassa paljon hyvääkin, sillä ei mikään aika ole pelkästään mustavalkoista.

Ensinnäkin lähinnä Neuvostoliittoa saamme kiittää siitä, että fasismi murskattiin toisessa maailmansodassa. Olen sitä mieltä, että itsenäistä Suomea ei olisi, jos näin ei olisi käynyt. Toiseksi Kekkonen presidenttinä oli mies paikallaan, sillä hän osasi tulla toimeen naapurin kanssa niin, että meillä säilyi rauhanomainen rinnakkainolo. Kolmanneksi Neuvostoliiton olemassaolo oli sellainen ”pelote”, että meillä Suomessa eivät työnantajat voineet sanella mitä tahansa, vaan työväenliike ja työväenluokka saivat vaatimuksiaan läpi helpommin. Ja sehän porvareita harmitti.

Mielestäni 70-luku oli kaikkiaan varsin edistyksellistä aikaa; silloin säädettiin mm. kansanterveyslaki ja peruskoulu aloitti toimintansa. Työttömyys oli pientä nykyiseen verrattuna. Neuvostoliitto kaatui omiin virheisiinsä. Kun Gorbatsov yritti inhimillistää neuvostoyhteiskuntaa, hän oli jo auttamattomasti myöhässä. Mielestäni oikeata sosialismia ei ole vielä ollut missään päin maailmaa, mutta se ei silti merkitse sitä, etteikö sitä voisi tavoitella. Maailma muuttuu ja ihminen siinä mukana. Minä muutun ja uskon, että Sinä myös.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic