Mielipiteet

Ennakoivaa kuntayhteistyötä

Forssan seudun kunnat ovat tehneet erimuotoista yhteistyötä pitkään, kuten aiemmin tällä palstalla on todettu (FL 30.7.), eikä sitä yleisesti haluta kiistää. Yhteistyö on saavuttanut kunakin aikana merkittäviä seudun elinvoimaa ja menestymistä edistäviä tuloksia, ja sillä on haettu tehokkuutta ja sitä kautta säästöjä. Sittemmin lähinnä 2000-luvulla yhteistyö on ollut enemmänkin edunvalvontaa kuin konkreettista yhteistä tekemistä. Seudun kansanedustajat ja erityisesti Sirkka-Liisa Anttila ovat tässä työssä olleet tärkeitä tekijöitä.

Nyt kuitenkin kunnat ovat yleisesti ottaen sellaisissa tulevaisuuden taloudellisten ja toimintaansa vaikuttavien haasteiden edessä, että yhteistyöllä on haettava menestymistä ennen muuta tulevaisuutta silmällä pitäen. Samalla pystymme turvaamaan työpaikkojen säilymistä seudullamme. Tarvitaan selvästi ennakoivia ja tulevaisuuteen sopeuttavia ratkaisuja ja toimintatapoja. Kuntien väestö-, yhdyskunta- ja elinkeinorakenteet ovat muuttuneet ja jatkavat muutosta monien megatrendien ohjaamina. Kustannusten nousuvauhti ja kuntien tulokehitys eivät etene samaa tahtia. Tarpeet ja ratkaisut oivat erilaisia verrattuna 1980-lukuun.

Seutukuntana olemme pieni, ja myös maakuntamme on naapureihimme verrattuna pieni. Vaikka seutukuntien välilläkin tarvitaan, ja maakunnallisestikin tehdään yhteistyötä ja edunvalvontaa, on tosiasia, että seutujen ja alueiden välillä on myös kilpailua. Menestymisen turvaamiseksi tulevaisuudessakin tarvitaan yhteistyömuotoja, joissa asioita tehdään yhdessä, ja esimerkiksi yhdistetään osaamista ja hankintoja – kaikkien kuntien ei tarvitse tehdä samoja asioita omissa erillisissä organisaatioissaan. Meidän on turvattava nyt ja tulevaisuudessa seudun ja sen kuntien menestyminen ja elinvoimaisuus. Tarvitaan myös yhteistä edunvalvontaa ja strategiatyötä.

Yhteistä tekemistä ja seudun vahvuuksia on mietitty ja siitä keskusteltu seutuneuvostossa ja kuntajohtajien työvaliokunnassa. Myös Hämeen liitolta on työhön saatu tukea. Valitettavasti huolimatta asioiden yhteisestä valmistelusta seutuneuvostossa ja seudun yhteisissä valtuustojen kokoontumisissa on suunnitelmia torjuttu ja jarruteltu kuntien päätöksenteossa. Lisäksi on luotu pelkoa kuntaliitoksista ja jopa päätösten karkaamisesta Hämeenlinnaan. On harmillista, että tällaisen toiminnan taakse on syntynyt seudulla joitakin ryhmiä. Kuntaliitoksista kyllä puhutaan joko tahallisesti tai tahattomasti, mutta pelon ja uhkakuvien luomisen sijaan on oltava provosoitumatta – provosoida voi, mutta provosoitua ei tarvitse, kuten Mauno Koivisto aikanaan totesi.

Oman seutukunnan elinvoima, menestyminen ja sen kuntien vahvuuksien tukeminen ja nostaminen ovat keskeisiä tavoitteita, ja vaativat yhä enemmän yhteistä tekemistä. Kaupunkiseudut, seutukunnat tai ”keskuskaupunkeina” toimivat seutukaupungit menestyvät vain ennakoivalla yhteistyöllä.

Yhteistyötä tulee ohjata aina todetut tarpeet. Kumppaneita voi hakea oman seutukunnan ulkopuoleltakin ja seutukuntien välillä myös muiden maakuntien alueelta, sillä järkeviä ja kustannustehokkaita mahdollisuuksia voi tarjoutua omankin ”tontin” ulkopuolelta.

Ilman jarruna toimivia ennakkoluuloja ja pelkoja, ja toisaalta tulevaisuutta ennakoimalla meillä on mahdollisuus löytää paljon yhteistä tekemistä kunnan tehtävien hoitamiseen. Yhteistyöllä ja konkreettisella yhdessä tekemisellä sopeudumme tulevaisuuden tarpeisiin ja käytettävissä oleviin resursseihin.

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic